Näin myyt säkkikaupalla vaatteita nettikirppareilla

Vanhojen vaatteiden ja tavaroiden myyminen nettikirpputoreilla on helppoa, kun taktiikka on hallussa. Innostuin nettikirppareilla myymisestä pari vuotta sitten ja tähän päivään mennessä olen myynyt viisi tai kuusi Ikean säkillistä vanhaa tavaraa Facebook-kirppareilla. Miten sitten saada rahat tuotteesta helposti ja välttää miljoonat av, yv, mittaa se ja kuvaa tuolta sekä kysyn mieheltä -lausahdukset? Nämä ohjeet on laadittu erityisesti vaatteiden myyntiin, mutta samat pääperiaatteet pätevät myös esimerkiksi huonekalujen kauppaamiseen.

Tärkeintä on, että tuote on oikeasti myyntikuntoinen. Myyntikuntoisella en tarkoita, että tuotteen pitäisi olla uudenveroinen, mutta reiälliset paidat, tahraiset housut ja nukkaantuneet neuleet eivät kuulu myyntiin vaan roskiin tai siivousräteiksi. Kun myy vain hyväkuntoisia tuotteita, maine pysyy hyvänä ja useampi haluaa ostaa tuotteita - joskus sama henkilö ostaa minulta juuri siksi uudelleen tuotteen, kun on ollut niin tyytyväinen edellisiin kauppoihin. Myöskään "annetaan" ilmoituksiin ei kannata ryhtyä, ellei tuote oikeasti ole myyntikuntoinen ja haluaisit vain hyvää hyvyyttäsi luopua siitä. Kukaan ei hae edes ilmaiseksi nukkaista villapaitaa tai tuolia, josta puuttuu yksi jalka. Meillä kaikilla on niitä turhakkeita omasta takaa.

Netissä myydään valokuvien avulla, joten on tärkeää, että tuote on kuvattu hyvässä valossa ja mahdollisimman edustavasti. Jos vaate on sinulle vähän liian pieni tai suuri, älä kuvaa sitä päällä, koska vaate ei ole silloin mitenkään päin edukseen. Parempi vaihtoehto on kertoa suoraan, ettei kuvaa vaatetta päällä, sillä se ei ole sopivaa kokoa - tällöin välttyy myös niiltä ylimääräsiltä kommenteilta lisäkuvista. Tietenkin joku haluaa aina lisäkuvia, mutta niiden napsimisen kanssa kannattaa olla tiukkana; kannattaako uhrata 15 minuuttia 2 euron tuotteen kuvaamiseen, jotta se ehkä menisi kaupaksi?

Vaikkei uskoisi, mahdollisimman tarkkojen tietojen antaminen luo vaikutelman, että olet myymässä kunnollisia tuotteita. Kun ilmoituksessa on selkeästi mainittu tuotteen kunto, hinta, koko ja tiedot mahdollisista postituskuluista, ostajan on miellyttävämpi tutustua tuotteisiisi eikä aikaa mene hukkaan lisäkysymysten esittämisessä. Mahdollisista puutteista tuotteen laadussa tulee ilmoittaa heti myyntitekstissä ja täydentää tietoa esimerkiksi kuvalla. Lähtökohtaisesti en suosittele kuitenkaan myymään tuotteita, joissa on erityistä huomautettavaa. Olen törmännyt kuitenkin esimerkiksi ilmoituksiin kalliista merkkihuppareista, joiden hupun kiristysnauha purkaa - ei vaikuta käyttöön, joten sen voi myydä, mutta on kohteliasta ilmoittaa asiasta.

Myyntiteksteissä oleellista on myös mainita, mikäli koko ei vastaa tuotteen lapussa olevaa kokoa. Monesti ostajat haluavat mittoja kainalosta kainaloon ja olkapäästä helmaan varmistaakseen, että tuote on sopiva. Mittailu on oikeastaan aika rasittavaa ja turhauttavaa, sillä yleensä nämä kyselijät eivät osta tuotetta. Myynti-ilmoituksessa voi ilmoittaa, että tuotteita saa tulla sovittamaan, jolloin säästyy ylimääräiseltä vaivalta. Toki, jos kyse on kalliimmasta tuotteesta, mittaamisen avulla voi saada sen myytyä, jolloin kannattaa miettiä, olisiko siitä kuitenkaan niin suurta vaivaa.

Av, yv, jono, kysyn mieheltä -ostajia riittää kirppareilla. Alussa olin turhankin kiltti ja odottelin, että mahdolliset ostajat saavat kysyttyä koko suvultaan, sopiiko myymäni paita heille, mutta sittemmin olen viisastunut. Ilmoitan myynti-ilmoituksessani suosivani nopeita ja sujuvia kauppoja, jolloin annan selkeän viestin, etten varaile tuotteita pitkäksi aikaa. Olen joutunut monta kertaa pettymään, kun "varma ostaja" ei koskaan tullutkaan hakemaan tuotetta ja jonottaja oli hankkinut vastaavan jo toisaalta. Kirppareilla pyörii yllättävän monta hupiostostelijaa, mutta silmä harjaantuu kymmenien kauppojen jälkeen ja nykyisin on jo suhteellisen helppoa arvioida, tuleeko kyselijä koskaan ostamaan tuotetta.

Kasat kiinnostavat ihmisiä. Useimmille kirppareille saa nykyään lisätä keskustelun, jonka alla myy omia tuotteitaan. Ostajat kiinnostuvat helposti kuvista, joissa on paljon tavaraa ja tämän seurauksena selaavat myös kommentteja läpi löytääkseen mahdollisesti aloituskuvassa silmiin osuneen tuotteen lisäksi jotain muutakin itselleen sopivaa. Sama ostaja saattaa olla kiinnostunut useammastakin tuotteesta, kun näkee ne kaikki helposti yhdellä kertaa. Kalliimmat tuotteet myyn jokaisen omassa ilmoituksessaan, mutta esimerkiksi vaatteiden kohdalla suosin sitä, että kuvaan kaikki vaatteet ensin esimerkiksi sohvalla ryhmänä ja sitten yksittäin kommentteihin, joissa on myös tuotteiden tiedot - ja hyvin on toiminut ainakin tähän saakka! 

Kinkkisin ongelma yleensä on hinniottelu; miten saada tuotteesta muutama euro, mutta saada se kuitenkin myytyä? Kannattaa seurata kirppareiden hintatasoa ja miettiä, mitä vastaavasta tuotteesta itse maksaisi; tavallisesta t-paidasta ei voi pyytää paljon euroa kahta enempää ja kynttiläkippoja on kaikilla, joten ne eivät tee kauppaansa etenkään kovalla hinnalla. Kuitenkaan liian alas ei kannata hintoja vetää, koska silloin ostajaa saattaa alkaa arveluttaa, onko tuote oikeasti hyväkuntoinen, kun hinta on niiin halpa. Esimerkkinä itse myin toppahousuja 5 eurolla, mutta nostaessani hinnan 8 euroon, ne menivätkin heti kaupaksi. Pieni korotus, mutta kannatti kaikella tapaa.

Monet yrittävät kikkailla myös pakettimyynnillä saadakseen rahaa myös niistä vaatteista, jotka yksinään eivät tee kauppaansa. Olen kokeillut sitä itsekin; samankokoisia vaatteita laitetaan yhteen säkkiin ja säkille annetaan könttäsumma, joka on edullinen. Tässä täytyisi kuitenkin muistaa, että vaatteiden tulee olla samankokoisia keskenään - aika harva tarvitsee 98 senttisiä housuja, koon 38 kenkiä, miesten L-kokoista villapaitaa ja teinien S-kokoista napapaitaa. Tällaiset paketit luonnollisesti eivät tee kauppaansa (tai sitten käy ainakin mieletön tuuri, jos joku sen ostaa!), vaan järkevämpää on miettiä, että paketissa on samankokoisia ja -tyylisiä vaatteita. Pakettiin on helppo ujuttaa niitä "muodista poismenneitäkin vaatteita", mutta hyvä on muistaa taas se myyntikunto; vaikka saisi monta tuotetta kerralla, kukaan ei halua rikkinäisiä tai virttyneitä vaatteita.

Vaivatonta nettikirppareilla myyminen ei missään nimessä ole, mutta kyllä se tuottaa tulosta, kun jaksaa vain sinnikkäästi jatkaa. Hinnoittelun kanssa on oltava järkevä samoin kuin tuotteiden huolellisen kuvaamisen. Tärkeintä on myydä hyvää ja laadukasta tavaraa, jolla oikeasti on jälleenmyyntiarvoa. Rikkinäiset ja ikivanhat tuotteet, joita et enää itsekään ostaisi, joutavat kierrätykseen (vain hyväkuntoiset!) tai autotalliin pesuräteiksi - näin pidät myös oman myyjän maineesi hyvänä ja tuotteesi menevät jatkossakin paremmin kaupaksi. Suosittelen myös laittamaan kirppismyynneistä saadut rahat tiettyyn purkkiin, sillä jos parin euron kolikot laittaa lompakkoon, ne häviävät seuraavalla kauppareissulla. Purkissa ne pysyvät tallessa ja näet, paljonko olet onnistunut myymään vanhaa tavaraa - ja säästöillähän voi tehdä vaikka pienen lomamatkan!

Millaisia kirpparimyyjiä olette? Oletteko törmänneet kummallisiin myynti-ilmoituksiin tai tuotteisiin, joita ette hakisi edes ilmaiseksi?

Rakastamani asiat vuodessa 2015..

Uskomatonta, miten nopeasti aika kuluu! Selailin vanhoja postauksia muistellen samalla kuluvaa vuotta ja muun muassa tammi- ja kesäkuun postauksista löytyi juttuja, joita luulin tehneeni syksyllä! Onkohan minusta tulossa vanha vai miten ihmeessä aika menee tällaista vauhtia? Joka tapauksessa, vuosi 2015 piti sisällään vaikka mitä ihania asioita, joista kaikkia en varmasti saa mahdutettua tähän postaukseen, mutta sydämessäni kaikki muistot säilyvät aina.

1. Aloin maistella "terveysherkkuja" kuten ruispohjaista pizzaa ja banaanilettuja. Kiinnostukseni näihin kesti jopa kuukauden kaksi, mutta sitten totesin ihan tavallisen kotiruuan huomattavasti herkullisemmaksi vaihtoehdoksi.

2. Kirjoitin ensimmäisen aukeaman kokoisen lehtijutun paikallislehteemme Karjalan Heiliin. Parasta oli, että tämä ensimmäisellä aukeamalla julkaistu juttu oli vieläpä aiheeltaan miun itse bongaama!

3. Ymmärsin, mitä tarkoittaa, kun on aivan liikaa tekemistä. Keväällä omaa aikaa ei juuri ollutkaan töiden ja koulun lomassa ja se opetti miulle, että sellaista ei parane tapahtua enää uudelleen.

4. Innostuin teemaviikoista, jolloin viikon jokaisena päivänä syödään jotain sellaista ruokaa, mitä ei ole ennen syöty. Teemaviikoilta löytyi kyllä hyviä ruokia ihan arkiseen käyttöön jatkossakin.

5. Aloin myydä vanhoja vaatteita nettikirppiksillä, joissa kauppa tuntui käyvän hyvin. En ollut koskaan ajatellutkaan nettikirppiksiä myyntipaikkana, mutta olen tosi onnellinen, että löysin ne, sillä nyt varasto on paljon tyhjempi kuin ennen. Parasta on, etten itse kuitenkaan osta mitään nettikirppareilta lukuisista eri syistä, joten en haali samalla mitalla tavaraa myytyjen tilalle!

6. Kävin kolmen ystäväni häissä kuulemassa, kun se sanoivat "tahdon". Yksissä häissä toimin jopa valokuvaajana, mikä antoi ihan uutta perspektiiviä juhlaan - halusinhan saada kaikesta tärkeästä mahdollisimman hyviä otoksia hääparille muistoksi.

7. Työskentelin koko kesän suurin piirtein samojen aikataulujen mukaan avomieheni kanssa ja ymmärsin, miten ihanaa onkaan mennä aamulla kukonlaulun aikaan töihin ja päästä kotiin silloin, kun lomalaiset vasta heräilevät. Ihan kuin olisi ollut joka päivä lomalla!

8. Vietin pitkän kesäloman minulle rakkaiden ihmisten kanssa tehden juuri niitä asioita, joista nautimme! <3

9. Opin olemaan ylpeä saavutuksistani ja myöntämään sen. Tosin, vaikka olinkin hyvin ylpeä esimerkiksi sokerikoukusta pääsemisestä, repsahdin siihen takaisin loppuvuodesta. Opin kuitenkin, että ei se haittaa ja aina voi yrittää uudelleen.

10. Sain ensimmäiset blogiyhteistyöpyynnöt, mikä oli miulle ihan hirmuinen kunnia ja ilon aihe. Vaikka se vaatikin vierailua verotoimistossa ja lakipykälien selaamista, olen onnellinen, että lähdin mukaan näihin tarjouksiin.

11. Pääsin pitkästä aikaa Antti Tuiskun konserttiin ja hotellilomalle. Ihanaa rentoutumista arjen kiireiden keskellä tuollainen viikonloppumatkailu!

12. Innostuin salilla käymisestä ihan tosissani. Muutaman kuukauden treenailun jälkeen hommasin oman saliohjelman, josta oon enemmän kuin iloinen vieläkin.

13. Uudistin pariinkin otteeseen blogini ulkoasua ja vihdoin miusta tuntuu, että se on sopivan "aikuismainen", mutta samalla miun näköinen.

14. Pääsin ensimmäistä kertaa opettajaksi harjoittelun merkeissä. Sain arvokasta kokemusta ja roimasti lisää itsevarmuutta noiden viikkojen aikana.

15. Kävin ensimmäistä kertaa "patikoimassa" Kolvananuurolla. Raskaasta maastosta huolimatta kauniit maisemat, jylhät kalliot ja solisevat purot saivat minut ihastumaan paikkaan täysin <3

16. Vietin ihania viikonloppuja ja minilomia kotikotona rakkaiden ihmisten kanssa; kiireetöntä yhdessäoloa, hyvää ruokaa ja vatsalihakset kipeinä nauramista <3

Millaisia juttuja teidän vuoteenne mahtui? Muistatteko joitain vanhoja postauksiani tältä vuodelta?

Nettikirppiksien ärsyttävät ja ihanat ihmiset

Kyselin viime kesänä teiltä lukijoilta vinkkejä erilaisten nettikirppareiden suhteen, koska en ollut erikoisemmin mitään netissä myynyt tai ostanut. Kuten jo tuossa kyselypostauksessani totesin, en halua kaappeihini yhtään enempää tavaraa, joten suurin syy erilaisille kirppareille liittymisessä oli, että saisin vanhaa tavaraa pois nurkista pyörimästä.

Ryhdyinkin tuumasta toimeen oikeastaan tänä talvena oikein kunnolla ja tuloksena on, että pari pussillista turhaa tavaraa on lähtenyt uusiin koteihin - ja pari kassillista on tietenkin löytynyt uutta myytävää. Mutta pääasia, että paljosta olen päässyt jo eroon sekä samalla ymmärtänyt, ettei vaatteisiin kannata muodostaa suuria tunnesiteitä. Mietin aina vaatteissa sitä, että "tää oli miulla sillon ja sillon päällä, raasisinkohan luopua tästä". Ihan niin kuin muistot menisivät vaatteiden mukana!

Olen käynyt myymässä tavaraa yhdellä suurkirppiksellä Joensuu Areenalla ja torikirppiksellä Joensuun torilla, mutta suurimman voiton olen tehnyt Facebookin nettikirppiksillä. Perinteisillä kirppareilla täytyy kuitenkin aina maksaa pöytävuokra ja esimerkiksi viime sunnuntaina vesisade haittasi myyntiä kovasti. Tietenkin postittamisessa ja noutojen sopimisessa on aina oma hommansa, mutta toisaalta tykkään hirmuisesti siitä puuhasta, joten se ei tunnu niin rasittavalta.

Erityisesti asuinalueiden perusteella muodostetuille kirppariryhmille kannattaa liittyä, koska silloin ostajien kanssa on helpompi sopia noudoista ja aikatauluista. Tietysti koko Suomen laajuisillakin kirppareilla menee tavaraa kaupaksi, mutta luulen, että ainakin Pohjois-Karjalan kirppiksillä ihmisiä vetää puoleensa se, ettei täällä ole kaikkia suurimpia kauppoja, jolloin nettikirppikseltä ostaminen on kätevää ja vaivatonta. Mieluummin Gina Tricotin paidan lähtee noutamaan keskustasta kuin Kuopiosta.

Kirppareille mahtuu mukaan valitettavasti niitä hankalia ja lievästi ärsyttäviäkin tapauksia. Olen törmännyt yllättävän moneen hankalaan asiakkaaseen ja välillä on meinannut pinna palaa lopullisesti. Ärsyttävimpiä ovat he, jotka varailevat turhaan. Käskevät kuvata päällä ja joka ikisestä kulmasta ja lopulta toteavat, että "ei miulla kyllä nyt oo rahaa ostaa tuota kolmen euron vaatetta". Hyvänä kakkosena tuleva he, jotka eivät siirtäisi takamustaan kotoaan minnekään sen vuoksi, että hakisivat jonkin tuotteen. Koen kuitenkin olevani suhteellisen jalo, kun tarjoan noutomahdollisuutta neljästä viidestä eri kaupunginosasta, mutta ilmeisesti kahden euron housuille pitäisi olla kotiinkuljetus..

Ja kaiken huipuksi ovat vielä he, jotka sanovat tulevansa noutamaan tuotteen tiettynä päivänä, mutta eivät lähempänä ajankohtaa enää vastaa Facebook-viesteihin. Mitä sitä toisaalta ilmoittamaan, kyllähän kotona päivystänyt sen viimeistään puolen tunnin jälkeen huomaa, ettei ostaja saapunutkaan.

Onneksi mukaan mahtuu myös ihania ja reippaita ostajia. Parhaimmillaan myynnissä ollut tuote on ollut minulla kirppiksellä viitisen minuuttia, jonka jälkeen ostaja ilmoitti hakevansa tuotteen - ja olikin pihassa alle kahdessakymmenessä minuutissa. Näistä kaupoista mie tykkään! Mutta yhtä kivasti on sujuneet monet sellaiset kaupat, joissa ostaja on asunut kauempana. Kun rahan laittaa heti maksuun, se näkyy tilillä monesti jo seuraavana päivänä ja parhaassa tapauksessa paketti menee postiin vielä samana iltana. Suosin nopeaa ja vaivatonta kaupantekoa!

Asukuvat liittyvät aiheeseen sen verran, että jalassani olevat Jeffrey Campbell -tyyliset korkkarit on ostettu nettikirppikseltä. Ne ovatkin ainoa ostokseni siltä saralta, sillä pyrin nykyisin ostamaan vain sellaisia vaatteita ja kenkiä, joita tiedän käyttäväni myös jatkossa. Siksi sovitan vaatteet kaupassa huolellisesti ja mietin, onko vaate oikeasti käytännöllinen vai sattuuko se vain sopimaan juuri muihin päällä oleviin vaatekappaleisiin.

Millaisia osto- ja myyntikokemuksia teillä on perinteisiltä ja nettikirppareilta? Onko teillä "inhokki-myyjä tai -ostaja tyyppejä?