keskiviikko 31. heinäkuuta 2013

Vihaa ja rakkautta

Huhhuh, viime viikko on mennyt sellasessa hujauksessa, että kohta voisi tulla jo se aika, kun voi huokaista ja todeta kaiken pakollisen olevan tehty! Viikon sisällä olen muuttanut tavarani Joensuuhun, tehnyt epäonnisen kampaajareissun, hoidellut paperiasioita, käynyt autokoulun loppuun ja vieläpä rynnännyt Ideaparkkiin kiertelemään kauppoja, vaikka olin vakaasti luvannut, etten aio ostaa yhden yhtä vaatetta pitkiin pitkiin aikoihin, koska "mulla on niitä nyt ihan riittävästi kaapissa" :D

Jos aloittaisin tuosta vihaosiosta: torstain pitäisi olla toivoa täynnä sananlaskujen mukaan, mutta tiedä sitten minne se toivo katosi, kun istahdin parturin tuoliin.. Olin niin innoissani, koska oli mun viimeinen työpäivä ja tiesin, ettei mun tarvitsisi nyppiä rikkaruohoja mielettömän pitkään aikaan. Mun sormet oli aivan muussina ja lihakset jumissa kyykkimisestä ja hyvin juurtuneiden ruohojen kiskomisesta, mutta tiesin, että mähän pääsisin kampaajalle rentotumaan iltapäivällä. Ja katinkontit!

Mun vakkariparturi oli lomalla ja mun hiukset ei millään olisi kestäneet odottaa enää kahta viikkoa (näin jälkeenpäin kun ajattelen, olisi kannattanut vaan sinnitellä..), joten päätin varata ajan läheisessä kauppakeskuksessa sijaitsevaan parturointiliikkeeseen. Liikkeessä työskentelee nuoria parturi-kampaajia, joten oletin niiden ymmärtävän mun toiveet. Näytin kampaajalle kuvan siitä, millaiset mun huikset on olleet ja kerroin haluavani samanlaiset nytkin. En sitten tiedä, onko se kampaaja optikkokäynnin tarpeessa vai mitä tapahtui, mutta tässä tulos:


 Do you like my new hairstyle? Yep, me neither.

Oon aina ihmetellyt, miten ihmiset jaksavat valittaa siitä, että kampaaja on leikannut hiukset väärin, joko jättänyt liian pitkiksi tai klipsonut aivan liikaa. Eihän hiukset nyt voi olla mikään elämän ja kuoleman kysymys, mutta nyt mun maailma on avartunut. Ei kyllä olleet kyyneleet kaukana, kun parturi oli ruohonleikkuriotteellaan tuhonnut mun hiukset. Tunsin, ja oikeastaan tunnen edelleen, itseni kaljuksi. Hiukset on klipsottu ihan lyhkäsiksi pätkiksi, toinen sivulla ollut "hiippa" on kadonnut kokonaan, vaikka painotin haluavani pitää sen siinä, mutta tämä "vähän lyhensi sitä".. -.- Lisäksi en tykkää etuhiuksistakaan, eihän niissä ole mitään ryhtiä saati sitten mallia. En kyllä voi lämmöllä suositella kyseistä liikettä kenellekään.


Tässäpä vielä sivuprofiilia, josta näette, miten järkyttävän lyhyt takaosa ja sivu tässä mallissa on. Ainoa positiivinen asia koko katastrofissa on se, että säästän seuraavat kuukaudet parturikuluissa. Näitä nimittäin ei tarvitse (eikä voikaan) leikata moneen kuukauteen.. Olen eläessäni käynyt nyt kolmella kampaajalla, ensimmäinen näistä on se mun ykkönen, joka ei ole mokaillut! Toinen unohti leikata mun hiuksia ja ne kesti nättinä kaksi viikkoa, mutta sekin olisi ollut parempi kuin tämä kolmas, joka riisti kaiken. Kun joskus Joensuussa sitten menen kampaajalle, menen todellakin henkilölle, joka on nähnyt, millaset hiukset mulla on, enää en ota riskiä, koska se ei näemmä kannata!!


Kampaajakatastrofin jälkeen koitti kuitenkin viikonloppu ja pääsin muuttamaan mun tavarani Joensuuhun! :) Nyt mulla on aivan ihanan kodikas yksiö valmiina odottamassa mua, kunnes sen aika tulee. Koko viikonloppu siihen sitten menikin; kämppä puunattiin katosta lattiaan, jokainen kaappi, komero, seinä ja kaakeli kuurattiin, huonekaluja koottiin pahvilaatikosta pöydäksi ja tuoleiksi, lipastoksi ja sohvaksi sekä kaikki tavarat löysivät oman paikkansa kaapeista ja komerosta. Onneksi en joutunut tekemään tätä suursiivousta ja -sisustusta yksin, sillä mulla oli neljän rakkaan ihmisen lisäkädet ja -aivot mukana :)

Maanantaina koitti kuitenkin paluu arkeen ja paluu ajotaitojen arvosteluun, nimittäin menin suorittamaan vihdosta viimein autokoulun syventävää vaihetta ja tänään kiikutin ajokorttitodistuksen poliisiasemalle, jotta sieltä sitten se virallinen kortti tipahtaisi joku päivä postiluukusta lattialle. Olihan se helpompaa ajella kuin aiemmin autokoulussa, koska nyt alla oli ihka oma auto, eikä autokoulun supermoderni kaara, joka toimi ihan erilailla kun meikäläisen Volvo. Niin ja oma autoni on tosiaan automaattivaihteinen, joten senkin puoleen autokoulun manuaalivaihteisto olisi voinut tuottaa ylimääräisiä hikikarpaloita muutenkin kuumaan päivään.. :D

Sitten siihen materialismirakkauteen:


Spirit Bianna kiilatennarit löysivät tiensä mun jalkaan tänään Ideaparkista! Warehousesta en ole muistaakseni montaakaan vaatekappaletta tai asustetta lötänyt, mutta kengät löytyi jo toisen kerran. Katselin Aleksissa vähän vastaavanlaisia kenkiä, mutta mustina ja niissä oli jonkinlainen karvareunus nilkankohdalla (se ei ihan iskenyt), mutta hintalappu olikin muutamaa senttiä vaille kolminumeroinen, joten hyllyyn jäi ilman harmitteluja. Muissa kenkäkaupoissa olikin tarjolla varvastossuja ja sandaaleita, ehkä olen vähän liian aikaisessa syyskenkien kanssa? :D Warehousessa oli nämä koossa 37, mutta ihan vähän tuntuivat pieniltä ja hintalappuun vilkaistessani ajattelin, että en osta vähän väärän kokoisia korkealla hinnalla, MUTTA. Kierretyäni hyllyn ja palatessani samalle kohdalle bongasin kokoa isommat kengät ja vieläpä huomasin punaisen hintalapun, jonka mukaan kengät tulivat puoleen hintaan!


Pohdin myös hetken sitä, kuinka käytännöllinen väri tuo sininen on kengissä. Käskin siskonikin testata kyseisiä kenkiä, jotta voin vertailla niitä eri väristen vaatteiden kanssa :D Tulin kuitenkin siihen tulokseen, että vaatekaapistani löytyy runsaasti sinisiä, violetteja ja mustiakin vaatteita, joiden kanssa kengät henkilökohtaisen tyyliassistenttini mukaan sopivat.

Mitäs tykkäätte kengistä? :) Oliko sininen riskivalinta?

- Emma -

sunnuntai 21. heinäkuuta 2013

Kotimatkalla :)

Terveiset Pieksämäen juna-asemalta! Täällä istua kökötän ja odotan Tampereelle lähtevää junaa. Koko viime viikko on mennyt sellasessa huiskeessa, että on meinannut unohtua yks sun toinenkin asia..

Tiistaina menin siis takaisin töihin, vaikka mun pitikin olla vapaalla loppukesä. Silti raha sai mut houkuteltua kitkemään rikkaruohoja ja tekemään pistokkaita, jollaisista en ollut koskaan kuullutkaan ennen töiden alkua.. Pistokkaat on ollu mulle tähän asti kengät, nyt ne on myös jotain pikkuruisia taimenalkuja, kaikkee sitä oppii. Työpaikkani on läheisellä taimistolla, jossa vietin pari kuukautta kirjoitusten jälkeen kassaneitinä ja nyt siirryin sitten kovan tarpeen seurauksena työskentelemään niiden taimien parissa.

Hauskinta työpaikassani on, etten ole koskaan ollut minkäänlainen kasviekspertti ja sillon harvon, kun olen kukkapenkkiä kitkenyt, olen kiskonut maasta rikkaruohojen sijaan tai niiden lisäksi myös pienet kukan alut.. Nyt osaan lörpötellä lauseita, joita olen kuullut puutarhureiden toistavan, mutta ei musta silti hortonomia isona tule :D

Viikonloppu sujui ihanassa laatuseurassa Joensuussa ja samalla piti käydä kämpälläkin katsomassa ja mittaamassa leveyksiä, jotta olisi helpompi ostaa verhot ja matot. Kaikki alkaa konkretisoitua pikkuhiljaa, nimittäin huomenna kämppäni saa sähköt ja ensi viikonloppuna olisi tarkoitus mennä tekemään suursiivousta kotiini ja samalla kantaa suurin osa tavaroistani sinne :) Niin, mikäs tässä mukavinta, kaikki tavarani ovat edelleen hyvässä järjestyksessä huoneessani niille kuuluvilla paikoilla, eivätkä suinkaan pahvilaatikoissa auton perässä.. Kyllä tässä vielä ehtii, näin ainakin uskottelen itselleni :D

Positiivista on, että kaikki hankinnat sisustusta varten alkaa olla tehty :) Käytiin ystäväni Lotan kanssa Ikeassa viime viikolla ja sieltähän tarttui mukaan kaikkea sellaista pientä, mitä juuri tarvittiin. Ja mikä parasta, erittäin edulliseen hintaan! Vielä täytyisi saunakiulu ja pari mattoa sekä verhot löytää, mutta sen jälkeen kaikki onkin valmista ja seuraavat ostokset voikin tehdä tarpeen mukaan :)

Nyt lähden käpöttelemään täältä ihanan ruuan tuoksuisesta asema-aulasta kohti lähtölaituria, jotta pääsen vielä tänään kotiin! :)

-Emma

maanantai 15. heinäkuuta 2013

Linnanmäellä!



Lähes 19 vuotta kesti, että tämä tyttö pääsi Linnanmäelle asti!

Tänään lähdettiin aamutuimaan ajelemaan ystäväni kanssa kohti Helsinkiä seuranamme navigaattori ja kaksi vapaalippua Lintsille, joista kaverini päätti luovuttaa toisen mulle :) En oo siis koskaan käynyt Linnanmäellä, mikä selittyy ehkä sillä, että Särkänniemi on lähes naapurissa. Kuitenkin oli jo korkea aika selvittää, mikä on Linnanmäen vanha vuoristorata ja onko se Ukko todella kokemisen arvoinen. Lopulta huomasin, että huvipuistossa oli myös Raketti, jonka kyytiin menemistä olin joskus suunnitellut ja samoin maailmanpyörä, jonka kyydissä en varmaan koskaan kyllästyisi istumaan!


Täytyy myöntää, että tälläisen huimapäänkin (jollaisena itseäni pidin ENNEN tätä huvipuistokokemusta) mahanpohjassa kyllä tuntaisi, kun Raketti sujahti korkeuksiin ja huipulla tajusin, että "hupsista vaan, täältä varmaan tullaan vapaata pudotusta alaspäin" ja samassa penkki humpsahti monta metriä alemmas. Äänihuulia ei todellakaan säästelty tässä laitteessa! :D

Tein siellä laitteissa pyöriessäni vertailuja Särkänniemeen, mutta myös laitteiden välillä ja päätimpä tähän listata Top3-suosikkini ja Top3-inhokkini! Ihan jokaista laitetta en käynyt kokeilemassa ja syy siihen selviää inhokkilistani kärjestä!

TOP 3 -SUOSIKIT
1. Kehrä

Kuva Linnanmäen nettisivuilta, koska oma kamera ei ikuistanut yksittäisiä laitteita Rakettia lukuun ottamatta!

- Kun istuin laitteeseen, tunsin kasvoilleni kohoavan hymyn, jollaista lapset hymyilevät, kun pääsevät tekemään jotakin, mitä todella rakastavat! Siinä pyöriessä tunsi itsensä niin vapaaksi ja vauhdin hurma täytti pään, että ei voinut kuin nauttia! :)

2./3. Vuoristorata


- Erittäin paljon plussia: jonottaminen ei vienyt kauaa, ajoaika oli vähintäänkin kohtuullinen jonotusaikaan nähden ja mäet ottivat ihanasti mahanpohjasta; ei liikaa eikä liian vähän! :) Käväistiinkin tässä melko monesti :D

2./3. Rinkeli


- Maailmanpyörästä näki niin kauas! Ja sieltä ehti maisemia katellakin vähän kauemmin kuin Raketista, joka vain piipahti taivaalla.. :D Ja hei, sehän pyöri yhteensä kolme kertaa ympäri, luksusta!!

TOP 3 -INHOKIT

1. Kieppi
- Aivan kamala laite! Yritin maanitella kaveriani seuraksi siihen, mutta onneksi hän oli itsepäinen, eikä suostunut, koska kun palasin vempeleestä, olisin voinut perustaa oman laatoitusfirman, niin paha olo mulla oli! Mietin siellä innoissani puolessa välissä, että nyt tämä kamaluus loppuu ja eikä mitään, se vain vaihtoi suuntaa ja möyhensi mun mahaa ja aivoja entisestään. Yök, ei enää koskaan siihen!

2. Kieputin
- Muuten ihan mukava laite, mutta turvakaaret joutuivat olemaan niin kireällä, että pää alaspäin roikkuessa alkoi sattua ihan joka sopukkaan reisissä, joten se vei kyllä pisteitä! Mutta tuhat kertaa mielummin tähänkin kuin Kieppiin! :D

3. Inhokkia ei löytynyt

Sellainen oli mun päivä Lintsillä! Ei huono paikka ollenkaan, mutta jos teen tämän kuuluisan Särkänniemi-Linnanmäki vertailun vielä tähän loppuun:

Parkkimaksut: Särkänniemessä kiinteä, jolla saa olla koko päivän ja Linnanmäellä 2 euroa tunti, joka voi käydä kalliiksi ja täytyy etukäteen tietää, kauanko pysäköi.. Piste Särkälle!
Laitteiden jännittävyys: Ehdottomasti Linnanmäki, turhankin jänniä :D
Sijainti: Tamperelaiselle Särkkä.
Jonotus: Tuntui toimivan paremmin Linnanmäellä!
Helppous: Linnanmäellä ei sisäänpääsymaksua, joten ei jonoja! Tosin esimerkiksi vierailusta SeaLifeen olisi joutunut maksamaan erikseen. Särkänniemi on pohjaratkaisultaan selkeämpi ja alueella oleviin rakennuksiin pääsee lisämaksutta.

Puolensa kaikilla, mikä on teidän suosikki huvipuisto? :)

lauantai 13. heinäkuuta 2013

Muuttajan muistilista

Olen nähnyt tuon otsikon monesti ja ajatellut, että eikös nyt maalaisjärjelläkin tuollaiset asiat pysty päättelemään, mutta nyt sitten uskaltauduin avaamaan moisen linkin, koska äitini tiedusteli, minne ajattelin ilmoittaa osoitteen muutoksesta. Niin, minne ajattelin?

5 viikkoa aiemmin (eli aikalailla näillä hetkillä!!)

- Muuttopäivän ilmoittaminen työnantajalle
Ensinnäkin mun ei pitänyt enää olla töissä, mutta pomoni soitti mulle pari päivää sitten ja pyysi vielä pariksi viikoksi töihin. Noh, hänhän jo soittaessaan osoitti tietävänsä, että mulla on muuttohässäkkä päällä, joten hän jo auliisti lupasi, että saan lähteä töistä aiemmin, mikäli pitää keritä junaan kantamuksien kanssa, joten nou probleemos! :)

- Tarjouspyyntö muuttoautosta sekä muuttolaatikoista
Onneksi meillä on pakettiauto ja oletamme, että mun muuttotavarat mahtuu sinne hyvin :) Laatikoista tosin on pulaa, joten ajattelinkin lähteä kosiskelemaan, josko jostain löytyisi tyhjiä pahvilaatikoita. Muuttolaatikoista en sinänsä ole kovin innostunut, koska ensinnäkin niistä pitää maksaa ja toisekseen ne pitää vielä palauttaa, eikä tavaroita voi siis jatkossa säilöä niissä. Esimerkiksi talvivaatteet olisi hirmu kätsy pitää laatikoissa, koska sielä ne vie paljon vähemmän tilaa kuin vaatekomeron hyllyillä pitkin poikin.

2-3 viikkoa ennen muutoa

- Sähköliittymä
Tähän voisi sanoa, että "isi hoitaa". Enhän mä nyt ymmärrä mitään noista sähköjutuista (tiedän, pitäisi opetella, mutta nyt "nuorena ja tyhmänä" luotan siihen, että voin aina pyytää joltakulta apua, ellen tajua :D), joten oli parempi, että iskä solmi sen sopimuksen mun puolesta.

- Internet-liittymä ja kotivakuutus
Nettiasiaa ollaan pohdittu äitin kanssa, että ehkäpä se mokkula olisi se paras vaihtoehto. Seuraava askel olisikin sitten käydä kyselemässä hintaa ja selvittää, onko joku ehdoton palveluntarjoaja, jonka nettiyhteydet vaan ei toimi millään.
Kotivakuutusasiaakin täytyisi vähän tutkia internetin ihmeellisestä maailmasta, koska en ole kovin kokenut vakuutustenkaan saralla. Autovakuutuskin on hoitunut aina niin, että iskä on selvittänyt millainen vakuutus otetaan ja mistä. Kuten voi huomata, tällaiset sopimusasiat ei oikein ole mun ominta alaa..

-Osoitteenmuutos
Onneksi en tilaa lehtiä, on edes yksi paikka vähemmän, jonne pitää uutta osoitetta luetella! :D Osoite siis ilmoitetaan ainakin postiin ja maistraattiin, mutta lisäksi suositellaan ilmoitettavaksi uusi tien nimi myös pankkiin, kirjastoon, työnantajalle, ystäville ja Kelaan. Täytyy todennäköisesti marssia pian sinne postiin hakemaan osoitteenmuutoskortteja ystäviä varten ja muistilistalla annetaan vinkki, että netissä voisi tehdä yhteisen ilmoituksen postille ja maistraatille!

- Pakkaustarvikkeiden hankkiminen ja saunavuorot
Tää on hallussa! Sauna löytyy omasta yksiöstä ja pakkaustarvikkeet löytyy ihan kotopuolesta! :)

- Turhien tavaroiden poisheittäminen, pistokkeiden sopivuus ja työkalujen etsintä
Uskon, että pakkausvaiheessa paljon sellaista kamaa jää pois, jota olen joskus säästänyt, koska olen luullut tarvitsevani. Mutta aika hyvin olen viimeisen vuoden aikana yrittänyt olla hamstraamatta turhia tavaroita!
Pistokkeiden sopivuus on tsekattu sähköasentaja-poikaystäväni toimesta ja iskäkin katseli siellä käydessämme! Työkalujen kohdalla turvaudun myös näihin kahteen mieheen, koska en omista vasaraa, porakonetta tai muuta vastaavaa vempelettä.. :D

Viikko ennen muuttoa

-Pakkaaminen
Kuka pystyy pakkaamaan tavaransa viikossa? Nyt ei ole sivuston laatija ihan kauheasti ajatellut :D Itse ajattelin aloittaa pakkailun pikkuhiljaa huomenissa, vaikka muutton onkin vielä nelisen viikkoa, mutta en halua kauheassa kiireessä pakata! Ja tosiaan kun menen sinne töihin, niin siinä ei sitten ihan täyspäiväisesti kuitenkaan pakkailla ja vielä on tsiljoona muutakin asiaa hoideltavana, joten aion varata tähän hyvin aikaa :) Ja paljon mukavampi purkaakin, kun on edes joku logiikka ollut tavaroiden purkituksessa.
Nyt tämä lista jää tältä erää tähän ja kun nämä asiat olen saanut hoidettua, siirryn seuraavalle asteelle, joka onkin sitten jo paljon lähempänä muuttoa! :)

Olen sellainen ihminen, että haluan hoitaa asiat mieluummin vähän liiankin aikaisin kuin sitten aina viime tipassa. Mutta täytyy myöntää, että esimerkiksi opintotukihakemukset ovat nyt pahasti vaiheessa..

- Emma


keskiviikko 10. heinäkuuta 2013

Sydäntä raastavan kamppailun jälkeen raha ratkaisi

Tänään piti sataa, mutta missä kaikki sadepilvet ja -pisarat? No, en valita, etten kastu, kun lykkään nokkani ulos ovesta ja olipa hitusen pieleen menneestä sääennustuksesta se hyöty, että lähdetiin vielä kiertämään uusintakierros Veljekset Keskiselle! Olin päättänyt vakaasti, että ostan tällä kertaa verhot uuden kämppäni olohuoneeseen. Viime käynnillä rakastuin niihin ihan täysin ja nyt piti vielä selvittää, olisivatko ne sopivan mittaiset. Ja olisihan ne pienen kikkailun jälkeen olleet erittäin pätevät, MUTTA.


Tuollaisella kuviolla varustettu Vallilan Clementiini -sivuverho siis vei sydämeni ensinäkemisellä <3 Kuvasta ei järin hyvin erotu kankaan hennon mintunvihreä väri, mutta osaatte varmasti kuvitella :)


 Ensimmäinen huolenaiheeni (kuten ilmeestä voi päätellä :D) oli, että verho oli 240 senttiä pitkä ja mittailtiin kämpällä, että 220 senttiä olis ehdoton maksimi. Onneksi kangasta voi toki aina lyhentää, joten se ei jäänyt kaihertamaan mieltä.


 


Innostuin jo testailemaan, minkä väriset tyynyt sopisi sohvalle näiden verhojen kanssa ja olin jo päätynyt tohon sinisempään sävyyn. Lähdin katselemaan sitten vielä, löytyisikö keittiööni jonkinlaista verhoa ja mitä meninkään näkemään. Vaaleansininen (vähän vaaleampi kuin tyynyn sininen ja harsomainen kangas) sivuverho roikkui seinällä hintaan 5,90/kpl. Tiedättekö, mitä nuo rakastamani verhot maksoivat: 49,90/kpl!

Mun sydän meinas särkyä, kun tajusin, että säästäisin hirmusesti rahaa ostamalla halvemman version. Tuijottelin tuota Clementiini-verhoa vaikka kuinka kauan ja yritin keksiä siitä vikoja, joiden takia mun kannattais ostaa se toinen. Ainoa vika, minkä keksin, oli hintalappu. Pitkän ja karmivan pohdinnan jälkeen raha saneli, kummat ostan. Olen silti tyytyväinen näihin edullisempiinkin verhoihin, jotka tällä hetkellä loikoilevat auton takakontissa odottaen parin viikon päästä koittavaa ripustusta. Olisihan se ehkä ollut hieman älytöntä maksaa satanen kahdesta kankaan kappaleesta.. Ja ompahan sitten pienempi kynnys ostaa joskus uudet verhot, kun ei ole pulittanut niistä niin paljoa! :) Ja verhokangas on kuitenkin sekin kivannäköstä ja toki siitä se värikin erottuu vähän paremmin, kuin noista hylätyistä kappaleista! :)


Tällainen ihanuus löytyi verhojen lisäksi Tuurista :) Alunperin oltiin menossa Ellin kanssa ostaan sille Jack Daniels -paitaa, mutta mäkin sitten ihastuin moiseen ja nyt sellanen löytyy munkin vaatekaapista! :) Hintaa paidalle oli 14,95e, jonka hintasten t-paitojen kohalla yleensä harkitsen jo jonkin verran (kyllä, ostan yleensä ihan perus t-paitoja, joista en myöskään maksa maltaita), mutta tää oli niin kiva, että ei tarvinnut hirveästi harkita! :D

-Emma


maanantai 8. heinäkuuta 2013

OOTD 07082013


Toppi: Spiritstore
Shortsit: espanjasta
Kengät: Inspire
Kello: Leijona
Korut: Nomination ja Argento 925





Shoppailua hela dagen! Lähettiin tänään käymään Tuurissa, säästämisen paratiisissa (niin vissiin..) ja tarkotuksena oli löytää mulle kaikenlaista, mitä nyt omassa kodissa tarvii. Noh, mukaanhan tarttui kaikenlaista: kattilaa, paistinpannua, silityrautaa, kahvinkeitintä, paahdinta, kauhoja ja lastoja, pannunalusia ja ties mitä! Yllättävän paljon on kaikkea sellaista, mitä lähes joka päivä tai ainakin joka viikko käyttää, mutta joita ei ehkä tajuaisi ostaa, jollei kukaan olisi muistuttamassa!


Liikkeellä olin tällaisella simppelillä asulla, farkkushortsit ja toppi: erittäin kätsyjä, kun täytyy sovitella kaikkia vaatteita! Tosin, tällä kertaa kirosin, etten ollut laittanut normaaleja farkkuja, koska shortsien kanssa oli vähän haastavaa mätsäillä pitkähihasia.. Noh, mukaan ei lopulta tarttunut kuin yksi musta bolero, jollaista olen tähän asti lainannut aina siskoltani. Nyt kuitenkin ilmeni sellainen ongelma, että uuden kodin myötä täytyy ostaa myös ihan oma bolero, ei voi vaan marssia siskon kaapille.. :D Se on muutenkin aika surullista (ihan kuin muutossa ei tulis muutenkin ikävä siskoo ja muita!), koska Ellin vaatekaapissta löytyy jos jonkinmoista ihanaa vaatekappaletta! :)


Kierrellessäni Tuurin sisustusosastoilla tajusin, kuinka vaikeaa voi olla päättää, minkä värisen asunnostaan haluaa. Miten voisin tietää, minkä väriset verhot ovat parhaimmat ja kuinka ne sopivat yhteen jonkin muun kanssa. Keittiön kanssa asiat ovat helppoja, koska siellä vallitsevana värinä on jo valmiiksi punainen (kyllä, joku oli halunnut vartavasten maalata keittiön kaapit kirkkaan punaisiksi!), mutta mitenkä on muun huoneiston laita?! Päädyin tuijottelemaan vaaleansinisiä verhoja, jotka olivat aivan ihanat, mutta nyt täytyy alkaa selata nettikauppojen valikoimaa, jotta tiedän, voisiko niiden kanssa yhdistää mitään!

Terkuin,
Emma

sunnuntai 7. heinäkuuta 2013

Rullailua ja kortinpeluuta

Saas nähdä, miten käy ensimmäisen blogipäivitykseni kännykällä!

Tänään korkkasin sitten tämän kesän rullaluistelukauden :) näin pitkälle kesää jo kulunut, mutta rullikset ovat odottaneet kiltisti tallin hyllyllä käyttäjäänsä, jolla on ollut ties mitä tekemistä koko ajan! Nyt kuitenkin tapahtui se legendaarinen juttu kohdallani eli jalkaan tuli rakko vain kuuden kilsan lenkin jälkeen <3 No eiköhän ne vielä totu :)

Samoin korttia pääsin lätkimään, tosin se ei suinkaan ollut ensimmäinen kerta tänä kesänä :D kilpakumppanini olivat tosin tyytyväisiä voitettuaan ja siskoni lopettikin huipulla heti tokan pelin jälkeen :D siirryin siis pelailemaan pasianssia ja kuin ihmeen kaupalla, se meni jopa läpi!

Aurinkoisia kesäpäiviä teille,
Emma :)

lauantai 6. heinäkuuta 2013

Nimet paperissa


Huh! 12 tuntia auton takapenkillä alkaa jonkin verran tuntua istumalihaksissa, mutta nyt on varmuus siitä, että katto on pään päällä, kun elokuun puolen välin jälkeen muutan Joensuuhun :) Lähdettiin aamulla kuudelta (!) ajelemaan ja nyt turvallisesti jälleen kotona. Kyllä, ajelu on mukavaa (tosin autoilu puolen hoiti kyllä iskä), mutta harvon sitä tulee kuitenkaan ihan näin pitkiä matkoja edes istuttua kyydissä, yleensä se VR on kuljettanut tuonne Itä-Suomeen :D


Innoissamme mittailtiin seiniä, parveketta ja kulkuväyliä, jotta pystytään miettimään, mitä kaikkea sinne oikeastaan voikaan viedä. Mielessäni asuntoa on sisustettu jo paljon, saa nähdä, miltä lopputulos sitten kaiken kuurauksen ja putsauksen jälkeen näyttää, kun sinne vie omia tavaroita! :)

Kun kävin ensimmäisen kerran katsomassa kyseistä asuntoa ennen juhannusta, en ollut ajatellut, miten tyhjältä ja autiolta asunto voikaan näyttää, kun siellä ei ole kerrassaan mitään. Toki löytyihän sielä nämä perusmööpelit kuten jääkaappi ja hella, mutta tietenkään ei mitään muuta. Edes sähköjä ei asuntoon tullut, joten sain kiittää älypuhelinten keksijää, että sain taskulampun toimimaan.

Kun pikkuhiljaa on tottunut ajatukseen, että siinä asunnossa tulen seuraavaksi asumaan, ja olen saanut kaavailla päässäni sisustusta, alkaa kohta tulla kauhea hinku lähteä ostoksille katselemaan joitakin sisustustarvikkeita :)

Mikä on teidän top3 -muistilista muuttajalle? :)

Terkuin,
Emma

perjantai 5. heinäkuuta 2013

OOTD // 05072013

Paita: Only
Farkut: Dr. Denim

Kuten kuvasta voi huomata, tyylini on melko tavallinen, eikä bleiserit ja jakkupuvut ole arkipäivääni. Tykkään rennoista ja etenkin värikkäistä vaatteista, jotka eivät saa mua näyttämään siltä, kuin olisin menossa työhaastatteluun tai kulmakunnan suurimpiin kakkukesteihin.

Tänään tosiaan jalassa olivat harmaat tennarit, eivätkä hurmaavat smile-sukkani päässeet loistamaan tällä tavoin kuin tässä kuvassa.. :D Ei ollut kuitenkaan pelkoa, että kirjastossa tai Prismassa täytyisi näyttäytyä sukkasilteen, joten ei hätää! :D


Kirjastosta kävin siis bongailemassa kevyttä kesälukemista (kun en onneks tässä viimesen puolen vuoden aikana oo muuta tehnytkään, kun lukenut.. :D) eli nyt pöydällä on Gossip Girliä kirjamuodossa, saas nähdä onko se riittävän rentouttavaa ja hauskaa lukemista :) En siis todellakaan tykkää mistään Harry Pottereista ja Twilighteistä, suosikkeihini kuuluu lähinnä ihana hömppäkirjallisuus ja söpöt rakkaustarinat!


Tässäpä vielä korvikset, jotka pääsivät tänään korviani koristamaan :) Kyseessä on Liisa Vitalin malliston korvakorut, jotka sain mummiltani, koska "en mä tuollasia tarvii, käytä sä, jos tykkäät". Ja mähän tykkään, sopii tosi hyvin simppelien vaatteiden kanssa ja tuo pientä luksusta kokonaisuuteen :)

Terkuin,
Emma

torstai 4. heinäkuuta 2013

work hard, play hard

Tänään meni kullan arvoinen neuvo "ensin työ, sitten huvi" aivan hukkaan, nimittäin aamulla lähdin pikashoppailukierrokselle Tampereelle. Ja arvatkaas mikä odotti, kun tulin kotiin; ruohonleikkuri!

Kiertelin pikaseen Koskikeskuksen liikkeitä ympäri ja Onlyssa tärppäsi, siellä oli ihan hullut alet! Täysin ehjiä ja kivannäköisiä vaatteita sai halvimmillaan hintaan  2,95€ ja mikä parasta, kokoja oli ihan laidasta laitaan. Jäljellä ei siis ollut Gina Tricotin tavoin vain kokoja XS ja XXL, joka on kohtuullisen ärsyttävää.. :D


Tällaiset löydöt tein :) Valitettavasti kuvaa ei ole nyt siitä, kun ovat päällä, koska ruohonleikkuri ja minä teimme niin kovaa yhteistyötä. että lopputulos oli vähintäänkin suihkua vailla.. Ajattelin sitten, että esittelen ne teille myöhemmin ihan kokonaisuudessaan :)


























Paidat eivät olleet hinnalla pilatut, sillä yhteensä niistä sain maksaa reilun seitsemän euroa! Täytyy sanoa, etten olekaan tehnyt näin edullisia ostoksia aikoihin :D 

Tuntuu, että tällä hetkellä on aivan huisat alet niissä liikkeissä, joilla yleensä on korkeammat hinnat: kävin Vaasassa Vero Modassa ja sielläkin pyydettiin vain nimellistä korvausta vaatekappaleista ja nyt Onlyssa sama juttu! Sen sijaan astellessani Cubukseen, en huomannut, että olisin tullut mihinkään alennusparatiisiin.. :D

Toivottavasti jo huomenissa saisin teille asupostausta, josta näkisitte, miltä nämä tämän päivän löydöt oikeastaan näyttävätkään :)

Terkuin,
Emma

keskiviikko 3. heinäkuuta 2013

emmaot alias emma

Olen vuonna 1994 syntynyt naisenalku Ylöjärveltä, Tampereen naapurikaupungista. Kirjoitin ylioppilaaksi tänä keväänä ja nyt minulle on auennut opiskelu paikka Itä-Suomen yliopistosta, Joensuun kampukselta luokanopettajakoulutukseen. Koulupaikan myötä koittaa muutto 400 kilometrin päähän kotikonnuilta ja elämäni tulee varmasti muuttumaan hiumasti!

Asustelen tällä hetkellä vanhempieni ja pikkusiskoni Ellin kanssa Ylöjärvellä. Vapaa-ajallani tykkään rentoutua, nähdä kavereita ja matkustella. Harrastan scrapbookingia eli skräppäystä ja uskoisin, että täällä blogissakin tullaan näkemään skräppäyksiäni jonkin verran!

Unelmani on siis pikkutytöstä lähtien ollut tulla luokanopettajaksi ja nyt olen lähdössä tavoittelemaan unelmaani, jonka eteen olisin ollut valmis hakemaan kouluun vaikka viisi kertaa! Tuuri kuitenkin osui kohdalleni ja pääsin 8. varasijalta heti ensi yrittämällä
koulutukseen!



Kirjoittaminen on minulle harrastus -ja oli se hetken aikaa työtäkin, kun kirjoitin kolumnia paikallislehteemme- ja blogini kautta pääsen tekemään sitä, mistä oikeasti pidän. Totta kai valokuvat kuuluvat myös blogini antiin, koska mitä tekstit nyt ilman kuvia olisivat? En ole ammattilaiskuvaaja, toisinaan onnistun nappaamaan kelpo-otoksia, mutta toisinaan kuvat ovat aivan tavallisen tallaajan kuvaamia.





Kuten monet muutkin tytöt, minäkin tykkään vaatteista, laukuista, kengistä ja kaikenmaailman asusteista. En kuitenkaan ole tyylinikkari, eikä lehtihyllyni pursua Costumeita tai Vogueita, mutta onneksi omistan tyylitietoisen siskon, joka pystyy antamaan neuvon jos toisenkin, kun vaatekaapin sisältö ei meinaa asettua päälleni! 

Olen iloinen jokaisesta lukijasta ja pyrin antamaan blogille kaiken mahdollisen, jotta jokainen voisi nauttia sitä lukiessaan! :) Tervetuloa mukaan elämäni muutosten keskelle, neuvoja ja vinkkejä otetaan vastaan kaikille elämänalueille!

Med hälsningar, Emma