keskiviikko 18. toukokuuta 2016

Vinkit luokanopettajakoulutuksen pääsykokeisiin osa 2: soveltuvuuskokeet

Ainakin osalle tieto pääsystä luokanopettajakoulutuksen soveltuvuuskokeisiin on jo tullut. Onnittelut kaikille soveltuvuuskokeisiin matkaaville ja lohdutukset ensi vuonna uudestaan yrittäville; kyllä kaikkien ponnistelu varmasti palkitaan, kun vaan jaksaa yrittää :)

Muistan, kuinka aamupalapöydässä avasin listan soveltuvuuskokeisiin pääsevien nimistä ja purskahdin itkuun ja aloin tärisemään. Juoksin hiuksiaan föönaavan äitini luo ja hyppäsin hänen syliinsä kertoen, että pääsisin seuraavaan vaiheeseen. En unohda tuota hetkeä ikinä - olin niin onnesta sekaisin, koska en todellakaan olettanut saavani VAKAVAsta riittävästi pisteitä!

Emma Karoliina
Valmistautuminen soveltuvuuskokeisiin tuotti tietenkin päänvaivaa, sillä en osannut edes kuvitella niitä tilanteita, joihin koepäivänä joutuisin. Aiemmin kirjoittamiani vinkkejä soveltuvuuskokeeseen löytyy linkin takaa, joten aionkin tässä postauksessa keskittyä niihin teemoihin, joihin minun mielestäni kannattaa tutustua ennen soveltuvuuskokeita. Aiheet liittyvät luokanopettajakoulutuksessa tällä hetkellä pinnalla oleviin aiheisiin. Tietoa näihin teemoihin löytyy varmasti esimerkiksi Opettaja- ja Kasvatus-lehdistä, internetistä, kandeista ja graduista (voi hakea esimerkiksi Google scholarin avulla) ja tietenkin ympäröivästä maailmasta.

Uusi opetussunnitelma astuu voimaan ensi elokuussa, joten sen keskeisiin teemoihin on hyvä tutustua; ilmiöpohjainen opetus, konstruktivistinen oppimiskäsitys, oppilaslähtöinen työskentely, oppiainerajat ylittävä opetus ja opettajan rooli ohjaajana opettajan sijaan ovat herättäneet ainakin omalla vuosikurssillani keskustelua. Suosittelisin miettimään esimerkiksi, miten itse suhtaudut siihen, että toimisitkin ohjaajana opettajan sijaan ja opettaisitkin uusia aiheita mahdollisesti jopa ilman oppikirjaa.

Emma Vormisto
Erityisoppilaat ja yleisen sekä erityisen tuen tarve puhuttavat aina; miten jokaista oppilasta voitaisiin tukea parhaalla mahdollisella tavalla ja millaisia keinoja voitaisiin käyttää apuna. Miten luokassa voidaan eriyttää ylös- ja alaspäin eli miten voidaan taata, että jokainen oppilas pystyisi opiskelemaan lähikehityksenvyöhykkeellä; tehtävät eivät saisi olla liian helppoja, mutta eivät liian vaikeitakaan. Esiin nousee kysymyksiä esimerkiksi siitä, miten tällainen toteutetaan 26 oppilaan luokassa ja mitä mahdollisia hyötyjä ja haittoja eriyttämisestä on?

Digitalisaatio ja tieto- ja viestintäteknologian käyttö yleistyvät huimaa vauhtia. Tullaanko jatkossa käyttämään laisinkaan oppikirjoja vai voidaanko kaikki tieto saada esimerkiksi henkilökohtaisesta tabletista? Millaisia hyviä ja huonoja puolia tieto- ja viestintäteknologian käyttämiseen liittyy ja millaista olisi niiden tehokas käyttö? Tästä aiheesta olen nähnyt kirjoittelua esimerkiksi Opettaja-lehdessä ja varmasti netistä löytyy paljon lisäinfoa.

Mediassa jyllää tasaisin väliajoin uutisia siitä, miten lasten ja nuorten fyysinen ja psyykkinenkin kunto ovat huonolla tolalla; sosiaaliset kontaktit ovat vain somessa ja liikunta on unohdettu kokonaan. Tämä ei ole ainakaan omassa opiskelijapiirissäni ollut kuumimpana perunana, mutta itseäni se ainakin huolettaa. Fyysisen ja psyykkisen kunnon yhdistäminen koulussakin tapahtuvaan tablettien, tietokoneiden ja kännyköiden käyttöön tuntuu hurjalta.

Emma Vormisto
Kysymyksiin ei varmasti ole olemassa oikeita tai vääriä vastauksia, mutta uskon, että omalla perehtyneisyydellä päivän polttaviin puheenaiheisiin voi osoittaa myös kiinnostustaan alaa kohtaan. Haastattelijoilla on varmasti omat näkymyksensä esimerkiksi siitä, onko tieto- ja viestintäteknologian lisääntyvä määrä hyödyksi vai haitaksi oppilaille ja itse en välttämättä olisi uskaltanut laukoa haastattelutilanteessa kovin kärkkäitä mielipiteitä. Opintojen edetessä olen kuitenkin oppinut, että tärkeää on osata perustella omat väitteensä, enkä usko, että ketään hylätään vain siksi, että sattuu olemaan jostain aiheesta eri mieltä haastattelijan kanssa.

Monia on kiinnostanut myös se, mitä kannattaisi kysyä siinä kohtaa, kun haastattelijat kysyvät "Olisiko sinulla vielä jotain lisättävää tai kysyttävää?". Tähänkään tuskin on mitään oikeaa vastausta, mutta työhaastatteluissa on ainakin kehotettu aina kysymään jotakin, joten miksi ei myös soveltuvuuskokeissa. En muista, mitä itse kysyin, mutta se saattoi olla esimerkiksi "Millainen on sinun/teidän mielestänne hyvä opettaja", "Millaisia asioita arvostatte hakijassa" tai "Miksi opettajan ammatti on tärkeä?".

Uskon, että rehellisyydellä, reippaudella ja omalla persoonallaan pääsee soveltuvuuskokeissakin pitkälle. Tilanteessa ei kannata lähteä huijaamaan itseään tai haastattelijoita, sillä roolin ylläpitäminen saattaa olla hankalaa - ja mihin edes mitään roolia tarvitaan, jokaisen oma persoona ja olemus riittää! :) Lisäksi huomaan, että niin heterogeeninen ryhmä kuin luokanopettajat ovatkin, on meissä kaikissa jotain samaa. En osaa sanoa mitä, mutta jotain, joten ei kannata lähteä leikkimään ketään muuta kuin oikeasti on.

asukuva
Toivotan kaikille paljon onnea tuleviin kokeisiin! Valmistautukaa siihen, että vastassa voi olla useampi haastattelija ja kysymykset voivat olla kimurantteja, mutta tilanteesta voi silti tehdä heti alusta pitäen mukavan! :) Kättely, katse silmiin ja selkeä puhe antavat varmasti ainakin hyvän ensivaikutelman :)

Laitan tähän loppuun vielä muutaman kysymyksen, jotka on kysytty soveltuvuuskokeiden yksilöhaastattelussa joko itseltäni tai kavereiltani:

Miksi sinusta tulisi hyvä luokanopettaja?
Mitä haasteita näet koulumaailmassa?
Mitä harrastat ja miten harrastuksistasi olisi hyötyä tulevassa ammatissa?
Miten globaalistuva maailma vaikuttaa opettajana toimimiseen?
Kuinka monta kertaa olet valmis yrittämään koulutukseen pääsemistä?
Oletko työskennellyt lasten parissa?
Onko vanhempasi tai joku lähisukulaisesi opettaja?
Miten suhtautuisit koulukiusaamiseen?
Miksi haet juuri meidän yliopistoomme? Miksi et hae johonkin muuhun?
Olisitko valmis muuttamaan, jos saisit opiskelupaikan täältä?
Mikä sinua motivoi?
Millainen on hyvä opettaja? Millainen on huono opettaja, miksi?
Missä näet itsesi kymmenen vuoden kuluttua?

Jos heräsi kysymyksiä, vastaan niihin mielelläni joko kommenttiosiossa tai sähköpostitse :)

7 kommenttia:

  1. Huh huh... VAKAVA-tekstisi ja tämän jälkeen alkaa näyttää siltä, että kyllä on aineenope päässyt helpolla tässä kohtaa. Työtä meilläkin oli tehtävänä, ei sillä, mutta ei ole onneksi kimurantteja nippelitestejä tai haastatteluja joutunut käymään läpi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha :D on varmasti aineenopetkin joutuneet tekemään töitä, mutta luokanopettajia on tietysti niin paljon, että seulonta on aika tarkkaa :D

      Poista
    2. Haha :D on varmasti aineenopetkin joutuneet tekemään töitä, mutta luokanopettajia on tietysti niin paljon, että seulonta on aika tarkkaa :D

      Poista
  2. Hei! Itse sain juuri tänään kutsun Oulun yliopistoon luokanopettajan soveltuvuuskokeeseen. Suurin piirtein hypin ilosta postilaatikolta tullessani. Hymy kuitenkin hyytyi aika nopeasti kun rupesin lukemaan soveltuvuuskokeeseen kuuluvista vaiheista. Oulussa on haastattelun lisäksi valmistettava osaamisnäytetyö. Aikaakaan ei ole kuin muutama viikko tätä valmistella joten stressi tasot on taivaissa.

    En viime vuonna päässyt vakava-tuloksilla soveltusvuuskoe vaiheeseen joten tämä on ihan uutta! Päätin siis etsiä blogien kautta muiden kokemuksia ja ensimmäisenä google ehdottaa tätä blogia. Mikä tästä tekee niin hauskaa on se että nimeni on Emma-Karoliina!! Ensin pysähdyin katsomaan tietokoneen hakupalkkia jossa luki nimeni ja 'vinkkejä soveltuvuuskokeeseen' ja rupesin miettimään että onko tämä nyt jokin enne :D

    Mutta näistä sinun teksteistäsi on ollut tosi paljon hyötyä! Varsinkin nuo kysymykset joihin on hyvä valmistautua. Joten kiitos! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi mikä sattuma! :D Onnea siulle ihan hirmuisesti tuleviin soveltuvuuskokeisiin!! :)

      Poista

Kiitos kommentistasi! :)