tiistai 31. toukokuuta 2016

Päistikkaa asfalttiin - suojukset pelastivat pahemmalta

Korkeintaan viisi sekuntia kestäneen ilmalennon ja asfalttiin hankautumisen aikana ehdin miettiä, että nyt kävi huonosti. Ehdin ajatella, mikä alue vaurioituisi pahiten ja kuinka pääsisin kotiin reilun kolmen kilometrin matkan. Sitten makasinkin jo kyljelläni keskellä jalkakäytävää olkapää verisellä asfaltti-ihottumalla ja vaatteet yltäpäältä pölyssä miettien, että kaikki luut taisivat säilyä ehjänä.

Koska ulkona oli mielettömän lämmin kesäpäivä, sain kipinän lähteä rullaluistelemaan toista kertaa tänä kesänä. Olen rullaluistellut monta kesää ja jo pienenä minut opetettiin pukemaan niin kyynär-, polvi- ja rannesuojat kuin kypäräkin aina, kun lähdin luistinten kanssa viilettämään. Vaikka eilen lämpötila huitelikin yli 25:n asteen, tiesin, etten ikinä luistelisi ilman kypärää, vaikka se kuinka hiostaisi päätä. Onhan rullaluistelu kuitenkin myös vähän välineurheilua ja miusta on mielettömän tyylitöntä ja erittäin vaarallista, kun luistelemaan lähdetään ilman yhtäkään suojavarustetta. Onneksi ajatusmaailmani on tämä, sillä sen ansiosta säästyin varmaan yhdeltä jos toiseltakin.

puhdistus


Luistelu sujui oikein leppoisissa merkeissä, kun aurinko paistoi ja asfaltti oli hyvässä kunnossa. Tullessani alamäessä olevaan risteykseen lähdin jarruttamaan ja onnistuin hyvin kääntymään haluamaani suuntaan - vaan sitten jarrutuksessa tapahtui jotain ja lensin päistikkaa asfalttiin. Onnistuin vielä kääntymään asfalttiin osuessani niin, että vasen puoli koki vain pieniä ihorikkoja, mutta oikeasta olkapäästä iho naarmuttui kunnolla 20x15cm kokoiselta alueelta. Myös reisi otti osumaa, mutta vaatteet suojasivat lopulta ihoa hyvin ja tuloksena onkin vain pari pikkureikää paidanhelmassa ja rispaantunut sporttivyön yläreuna.

Istuessani maassa kiitin kyllä kaikkia mahdollisia tahoja siitä, että kädet ja jalat liikkuivat normaalisti. Mietin, että ambulanssin soittaminen vaikuttaisi tilanteessa hieman liioitellulta, vaikka aika kovasti tuuli ja auringon lämpö vihloivatkin rikkinäistä ihoa. Kaikki kaverit olivat tietenkin töissä siihen aikaan ja taksi ei tullut edes mieleen ennen kuin sellaisen näin 800 metriä ennen kotia. Ajattelin myös, että laittamalla luistimet takaisin jalkaan olisin nopeasti kotona ja samalla lieventäisin kynnystä lähteä myöhemmin luistelemaan - ei kaatumisesta saisi jäädä kuitenkaan kammoa, vaikka nyt tuntuukin, että luistelu saa hetken odottaa. Niimpä rullailin rauhallisesti kotiin hokien, että kaikki on hyvin, kyllä tämä tästä.

sideharso
Miulla on lopulta aika matala kipukynnys ja veren näkeminen saa olon aina vähän heikoksi, joten jännitin peiliin katsomista ja suihkuun menemistä. Onneksi ruhjeet eivät nyttäneet lähellekään niin pahalta kuin pelkäsin ja desinfiointiaineen ja veden kirvelyn kyllä kesti, kun vaan itki ja hoki yhtä aikaa, että kohta helpottaa. Luin nimittäin joskus, että jos itselleen vakuuttaa kaiken olevan hyvin ja hokee esimerkiksi mielessään, että kaikki järjestyy, niin olo tuntuu siedettävämmältä - muuten en harrastaisi itselleni puhumista :D

Sairaanhoitajaksi opiskeleva ystäväni Marika tutki ja putsasi haavaani vielä lisää mennessäni hänen luokseen parturiin ja illalla Mikko paketoi alueen rasvalapuilla ja sideharsoilla. Mieltä jäi kuitenkin kaihertamaan, että onkohan kaikki osaset ihon alla kuitenkaan kunnossa, joten tänä aamuna piipahdin lääkärissä. Erilaisten liikkeiden tekemisen jälkeen lääkäri totesi, että onnekseni selvisin pintanaarmuilla eikä mitään ole murtunut.

sideharso
Se, miksi tämän kokemukseni halusin jakaa teidän kanssanne, on että suojavarusteilla on lopulta ratkaiseva vaikutus siihen, miten pahasti kaatumis- ja kolaroimistilanteissa käy. Ilman suojuksia todennäköisesti kyynärpääni olisi murtunut ja pää kopsahtanut kovalla voimalla asfalttiin. Vaikka onkin kiva keikistellä pikkuruisissa mikroshortseissa ja topissa ilman yhtäkään suojusta (kyllä, näitä tuli samana päivänä vastaan useampi), kannattaa pysähtyä miettimään, olisiko sittenkin hyvä laittaa jotain muutakin ylle. En ymmärrä, miksi ihmiset talvella laskettelevat ilman kypärää, sillä kypärä kuuluu jo tyylinsäkin puolesta lasketteluun samoin kuin suojukset ja kypärä kuuluvat rullaluisteluun - ja niillä edullisilla henkivakuutuksilla voidaan pelastaa paljon.

14 kommenttia:

  1. Voi toista! <3 Eikö kukaan ollut näkemässä ja apua tarjoamassa kun kaaduit? :( Hyvä että sulla oli suojukset, ne pelasti varmasti useilta vammoilta ja hyvä että kävit vielä lääkärissäkin näyttämässä ja siellä todettiin että kaikki on ok! :) Mä oon vaan kerran rullaluistellut ja mun mielestä alamäessä meneminen oli jotenkin ihan hirveen pelottavaa! :D Toivottavasti sulle ei kuitenkaan jää mitään kammoa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sehän tilanteessa aika hassua olikin, että kukaan ei tullut kysymään, tarvitsenko apua :( Moni meni risteyksestä ohi, mutta ei poikennut sitä 10 metriä kysyäkseen vointia.. Mutta tosiaankin, kyllähän se luistelu aika hurjaa on ja täytyy itsekin kerätä vähän rohkeutta seuraavaa kertaa varten :D Ja mennä ainakin jonkun kanssa eikä yksin.. :D

      Poista
  2. Voi kääk! Just mietin, että pitäisköhän kaivaa rullikset esiin... Mä en onneksi ole niin hyväkuntoinen, että viitsisin kovin kovaa saati mitään mäkiä luistella. Mulla on rannesuojat luistellessa, muttei muuta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kannattaa kaivaa, se on hyvää liikuntaa, mutta miulla kävi vain vähän kehno tsägä :/ Miekään en ole mikään vauhtihirmu, mutta alamäkiä uskallan lasketella - tai ainakin uskalsin :D

      Poista
  3. Hui, mä olisin varmaan pelästynyt ihan täysin tuossa tilanteessa niinkuin vissiin sinäkin? Onneksi ei mitään vakavampia vammoja tullut ♥ Olen kyllä ehdottomasti samaa mieltä, että ei rullaluistimilla ilman suojuksia ja kypärää ole mitään asiaa lähteä liikkeelle! Itsellä ei ole ollut pyörää useampaan vuoteen, mutta mielessä on ollut hankkia uusi ja ehdottomasti kypärä samaan syssyyn. Tyhmänä teininä ei olisi ikinä suostunut kypärää käyttämään vaan se heilui ohjaustangolla, siinä ei olisi kyllä mitään auttanut onnettomuuden sattuessa... Toivottavasti seuraavat rullaluistelut sujuvat ilman nirhamia! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aika paljon siinä kyllä pelästyi, kun heti mietti, että kuinkahan pahasti oikeastaan kävi! Kaatuminen on jotenkin niin erilaista aikuisena kuin lapsena - lapsenahan kaaduttiin koko ajan, mutta aikuisena sattuu kamalan paljon enemmän, kun mukkaa! Suosittelen lämmöllä kypärää kyllä - mie en käytä vieläkään kaikilla lyhyillä matkoilla kypärää, mutta olen alkanut sitä vakavasti harkita kompurointini jälkeen.. :D

      Poista
  4. voi emma! onneksi sulla oli nuo suojavarusteet yllä, sillä muuten olisi varmasti käynyt pahasti! oikeasti noin pienelläkin asialla kuin varusteiden laitolla voi säästyä niin paljolta, että olisi aivan typerää jättää tuollaiset helpot henkivakuutukset käyttämättä. onneksi selvisit kuitenkin vain naarmuilla, tsemppihalit ja paranemisia! ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos Jenni! <3 Nyt alkaa olla käsikin jo hyvässä kunnossa - oon myös niin onnellinen, ettei käynyt pahemmin :)

      Poista
  5. Apua! Onneksi ei käynyt pahemmin! Mä jo säikähdin lukiessani ton otsikon, että nyt puolestasi sinä olet loukkaantunut. :D Etenkin kypärä on kyllä todella tärkeä varuste. Itseäni oikein hirvittää, kun en omista tällä hetkellä kypärää ja joskus tekee kuitenkin mieli lähteä polkemaan ja liikenteeseen onkin lähdettävä juurikin ilman kypärää. Seuraavana hankintalistalla ehdottomasti!
    Paranemisia <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Chabsu! <3 Jotenkin miulle tuli tätä kirjoittaessakin mieleen siun sairaskertomukset ja pohdin, luetkohan sie tämän :D Itekin oon huono käyttämään kypärää pyöräillessä lyhyitä matkoja, mutta pitkillä matkoilla se on aina päässä!

      Poista
  6. Hui, onneksi sulle ei käynyt mitään pahempaa! <3 Oon kyllä niin samaa mieltä sun kanssa, oikeat varusteet on paljon tärkeämmät kuin se miltä näyttää! Hyvä postaus :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Niina! <3 Varusteilla voi totisesti pelastaa paljon! :)

      Poista
  7. Auts, kamalaa! :( Asfaltti-ihottuma osaa olla tosi kivulias, vaikka onkin toisaalta melko pintapuolinen naarmu. Onneksi ei käynyt pahemmin! Ja todentotta; onneksi siulla oli kaikki suojavarusteet päällä, muuten olisi voinut käydä paljon pahemminkin :( Onneksi sait käden paikattua ♥ toivotaan myös ettei vastaavaa tapahdu jatkossa! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tosiaankin, nyt miun asfaltti-ihottuma on jo tosi hyvällä mallilla, kun oon rasvannut, putsannut ja paketoinut sitä ahkerasti, mutta en muistanutkaan, miten kamalalta tuntuu, kun sitä tulee isolle alueelle :(

      Poista

Kiitos kommentistasi! :)