Laatuaikaa

Joululahjashoppailua, mummulassa vierailua, ajelua, rentoutumista, inttileskeyden loppumisesta riemuitsemista ja mukavaa yhdessä oloa; niistä on tämä viikko tehty! Tiistaina hyppäsin jo aamu seitsemältä junaan ja lähdin kohti Tamperetta. Äitini kanssa päätimme yllättää siskoni ja isäni, koska he luulivat minun tulevan kotopuoleen vasta illalla ja voin sanoa, että yllätys onnistui kyllä täydellisesti! :D

Siskoni tuli koulusta ja touhuili jotain omassa huoneessaan. Kävelin alakerrasta yläkerran eteiseen ja jäin siihen seisomaan, kunnes siskoni kääntyi ja tuijotti kuin aaveen nähnyttä suu auki ja alkoi hetki sen jälkeen kiljumaan :D Taisi se iskäkin säpsähtää, kun joku yhtäkkiä käveli portaita ylös, kun kotona ei pitänyt ketään muita olla!

 

Käytiin tänään Ellin kanssa ajelemassa ja poikettiin Linkosuolle kaakaolle ja porkkanakakulle :) On ihana viettää aikaa siskon kanssa, koska se on Joensuusta käsin vain kovin virtuaalista.. Mutta nyt kuitenkin huruuteltiin ympäri kylää ja vaikka lähtiessä olinkin hiukan kauhuissani, miten saisin manuaalivaihteisen auton pysymään käynnissä koko ajelun ajan, onnistuin siinä melko
 hyvin :D Autokoulun jälkeen olen siis ajanut lähinnä automaatilla ja viime kuukausien aikana en ole ajanut juuri ollenkaan, joten jo oli aikakin päästä rattiin! Ja lopulta onnistuin sammuttamaan auton vain pari kertaa risteykseen, joka todellakin on saavutus!

Mummulassakin olen kerinnyt käymään pariin otteeseen, aiemmin kun ehdin käydä siellä monta kertaa viikossa! Huomenna olisi tarkoitus mennä käymään myös mummilla, kummitädillä ja enoakin moikkaamassa, joten kyllä sukulointia riittää aina, kun tulee tänne päin käymään! :D Kavereita tietenkään unohtamatta, joista olen ehtinyt nähdä vasta yhtä ihanaa tyttöä, mutta vielähän tässä on lomaakin jäljellä! :)

Lueskelin pari päivää sitten Annin blogia, jossa hän hehkutti inttileskeyden loppumista, enkä voi väittää, ettenkö hymyillyt itsekin torstaina kuin Naantalin aurinko! 347 yötä inttileskeyttä on takana ja hienostihan siitä selvittiin :) Kyllähän se aluksi kuulosti aika paljolta, mutta yllättävän nopeasti se aika (ainakin täällä siviilissä) menee ja nyt voin jo hymyillä, kun vastaan tulee varusmiehiä armeijan vaatteissa, eikä iske vain epätoivo jäljellä olevista aamuista :D

 

Tänä vuonna joulu ei taida näyttää näin ihanan talviselta, mutta joulu se on kuitenkin! :) Tänään Ellin kanssa mietittiin, että ollaan varmaan kasvettu aikuisiksi, kun lahjojen antaminen tuntuu jännittävämmältä kuin niiden saaminen :D Toki kyllähän meissä sisällä asustaa se pikkulapsi, joka tykkää paketteja availlakin ;) Kuitenkin itse nautin eniten siitä joulun tunnelmasta, yhdessä olosta, kynttilöistä, tuoksusta ja muusta mukavasta :)

Mikä on teistä parasta joulussa? :)

-Emma-
 https://www.google.fi/search?q=musta+joulu&client=firefox-a&hs=d7n&rls=org.mozilla:fi:official&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ei=Iea1UvDJDMmoyAP92IHYCw&ved=0CAcQ_AUoAQ&biw=1525&bih=714&dpr=0.9#q=snow+finland&rls=org.mozilla:fi:official&tbm=isch&facrc=_&imgrc=OaRicZrAcqOytM%3A%3Bwr74tVOe71iHzM%3Bhttp%253A%252F%252Fwww.cartinafinland.fi%252Fen%252Fimagebank%252Fimage%252F68%252F68793%252Fsnow%252Bladen%252Btrees%252B-%252Bforest%252Bin%252BKoli%252C%252BFinland%252B68793.jpg%3Bhttp%253A%252F%252Fwww.cartinafinland.fi%252Fen%252Fpicture%252F68793%252Fsnow%252Bladen%252Btrees%252B-%252Bforest%252Bin%252BKoli%252C%252BFinland.html%3B600%3B458

Kuulumisia :)

Viikko on mennyt sellaisessa hujauksessa, että oikein ihmettelen, mihin olen kaiken ajan kuluttanut! Torstain supersiivouspäivän jälkeen olikin ihana ryhtyä viikonlopun viettoon, johon kuului niin uusia kuin vanhojakin tuttuja, hyvää ruokaa, ajelua, lenkkeilyä ja mukavaa yhdessä oloa! :) Ja toiminpa sunnuntai-iltana ihan kaupunkioppaanakin tällä huisalla kokemuksellani Joensuusta, kun kaverini Ylöjärveltä poikkesi ohi ajellessaan keskustan Cumulus-hotellissa. :) Onneksi ei ollut ylikultturelli kaveri, joten ihan riitti kierrätys keskustan ympäristössä!

Sunnuntaina mulle iski myös ensimmäistä kertaa hirmunen ikävä! Tuli kertakaikkisen tyhjä olo, kun istahdin hiljaisessa kämpässäni yksin sohvalle: kaikki tärkeet ihmiset tuntu olevan järkyttävän kaukana musta. Ja mikä oudointa, edes suklaa ei pelastanut, ja se oli ihka ensimmäinen kerta, kun Fazerin sininen ei saa hymyilemään edes hitusen!

Aamulla kaikki näytti kuitenkin valoisammalta, eihän ikävän kanssa eläminen ole lainkaan mahdotonta :) Onhan tähän maailmaan keksitty niin puhelut, tekstarit, facebookit ja skypet, jotta yhteydenpito on vaivatonta ja helppoa :) Lisäksi illalla katselin kesätauolta palannutta Uutta Päivää ja niinkuin moni varmasti tietää, sitä on kuvattu Tampereella ja Ylöjärvellä, joten oli kiva nähdä tuttuja maisemia :) Tuttujen maisemien kunniaksi postauksen kuvatkin ovat Tampereen ja Ylöjärven suunnalta.

Lähes jokainen, jolle soitan tai jonka kanssa tsättäilen kysyy, etteikö mulla ole täällä tylsää. Ehei, mulle ei ole kertaakaan kerinnyt tulla tylsyyshetkeä, aina olen keksinyt jotain tekemistä! Ja en tarkoita tekemisellä sitä, että olisin aina istahtanut koneelle dataamaan :D Tykkään tästä kaupungista ja kiertelemällä alan jo pikkuhiljaa hahmottaa, mistä pääsee minnekin ja kauanko kestää mennä paikasta A paikkaan B.

Toinen juttu, mihin kiinnitetään huomiota vanhojen tuttujen kanssa on, onko mun puhetapa muuttunut. Ainakaan vielä en myönnä puhuvani siusta ja miusta, mutta kyllä iltasin minuu väsyttää sen sijaan, että mua väsyttäis.. Ainakin toisinaan! Eikä se murre pääse millään tarttumaan viikolla, kun pääasiassa en juttele kenekään "paikallisen" kanssa puhumalla puhumalla. Viikonloppuna alko kyllä ajatuksen tasolla joitain sanoja jäädä mieleen, kun itse olin ainut, joka tamperelaisittain höpötti :D Tosin, viikonloppuna kylään tuleva siskoni on erittäin kiitollinen siitä, että koulu ei ole alkanut ja puhun sille kotoisasti. Kuulin nimittäin, että hän ei todellakaan kestä, kun alan puhua samalla tavalla kuin muut joensuulaiset :D

Eilisestä vielä sen verran, että päätin kerrankin panostaa kynsiini! Yhteen aikaan lakkasin niitä harva se ilta ja äitini huomauttikin jo, että onko niitä pakko koko ajan värjätä, että ne alkaa kärsiä moisesta :D Ja kyllä ne varmaan vähän kärsikin, koska kynnet tuntu liuskottuvan koko ajan ja sen seurauksena myös katkeilevan. Nyt pidin pitkän tauon kesän aikana ja se teki todellakin hyvää :) Täytyy sanoa, että lakkaukset näyttävät paljon kivemmilta sormissani kuin tuossa kuvassa.. :D

Nyt voikin alkaa pikku hiljaa odotella, että siskoni saapuu kaverinsa kanssa perjantaina tänne viikonloppua viettämään! :)

-Emma-

New way home

Huomenna olisi edessä kotimatka kohti Joensuuta. Ja ensi kertaa kotimatka onkin siis Itä-Suomea kohden! Viisi päivää Ylöjärvellä on mennyt nopeasti, vaikken edes mitään niin kamalan kummallista ole tehnyt. Ensin mun oli tarkoitus tulla vasta sunnuntaina moikkaamaan porukoita, mutta sitten äiti alkoi kyselemään, ettenkö tulisi jo lauantaina. Noh, torstaina iskä soitti, että "mitäs jos tulisitkin jo huomenna?" Ilmeisesti mua on ollut ikävä täällä! :D Ja olihan mullakin kaikkia! :)

Perjantain kunniaksi lähdettiin Ellin ja Reetan kanssa ajelemaan ja oli kyllä huippukivaa! :) Eihän mulla enää oikeastaan ole omaa autoa, mutta iskä suostui sitä mulle vielä lainamaan, joten suunnattiin kohti naapurikaupunkeja. Oman muistikatkokseni takia ajettiin vähän väärin ja ajateltiin käydä ABC:n pihassa kääntämässä ja mitä näenkään, kun absille käännyn: MUN ENSIMMÄINEN OMA AUTO! Tehtiin hieman nopea U-käännös ja lähdettiin huruuttamaan kyseisen auton perässä. Lopulta päädyttiin jonkun kerrostalon parkkipaikalle, mutta pääsimpäs vielä ihailemaan sitä ihka ensimmäistä autoani :)) Elli ja Reetta taisivat sen sijaan koko ajelun ajan keskittyä bongailemaan "lupaavan näköisiä autoja", joissa oli hyvännäköisiä kuskeja.. :D

Vaikka kerkesin olla vasta viikon Joensuussa, oli ihana nähdä tuttuja! Mummulla vierailin oikein pariin otteeseenkin ja tulipa Lauraa ja enoakin nähtyä näiden päivien aikana :) Muuten aika on kyllä kulunut oikeastaan aika rennoissa merkeissä: keskellä päivää oon saattanut laittaa Gossip Girlin pyörimään ja kaivaa pakastimesta jätskiä (omassani kun ei sitä vielä ole..) ihan vain rentoutuakseni!

Tietysti aurinkoisen päivän sattuessa piti vähän kuviakin napsia, mutta jostain syystä näytän suurimmassa osassa kuvista todella väsyneeltä, vaikka oonkin nukkunut yli kymmenen tunnin yöunia! Mutta kerrankin, kun joku oli paikalla räpsimässä ruutuja, täytyi ainakin yrittää.

Sunnuntai-iltana äiti yllätti mut ja sanoi värjäävänsä mun hiukset! :) Purkissa luki, että luvassa olisi tumman ruskeaa, mutta ensi kerran, kun katsoin peiliin, luulin hiuksistani tulleen mustat :D Pihalle mennessä kuitenkin selvisi, ettei ne olleetkaan mustat, vaikka tummat ovatkin. Itse kyllä tykkään kovasti! :)

Koska huomenna koittaa kotimatka, päätettiin juhlistaa tätä iltaa hakemalla pizzat ehdottomasti Ylöjärven parhaasta pizzeriasta, Pizza Kebab Centeristä! Sieltä saa jättimäiset pizzat edulliseen hintaan, ystävällisen palvelun ja kaikkialla on aina puhdasta! :) Kuulostaa mainospuheelta, mutta nämä asiat listaa kyllä lähes jokainen ylöjärveläinen :D

Lisäksi tiedossa on saunomista ja rentoa illan viettoa perheen kesken, jota kaipaa aina ihan hirmuisesti, kun nököttää yksin isolla sohvallaan! Yks oudoimpia asioita on, että ohjelmia ei voi kommentoida kenenkään kanssa, oon tottunut siihen, että aina voi toistella hölmöjä vuorosanoja tai älyttömiä juttuja. Yksin se vaikuttaa vähän höpsöltä :D

-Emma-