tiistai 23. toukokuuta 2017

Superdieetti puolivälissä!

Huh, en voi uskoa, että olen viimeksi viikko sitten ehtinyt blogin ääreen - on tainnut mennä tämä viikko sittenkin aikamoisessa huiskeessa, sillä tarkoitus oli blogata teille muustakin kuin Superdieetin edistymisestä.. No, ne postaukset ovat kuitenkin jemmassa, joten ei huolta, ensi viikolla päästään muihinkin aiheisiin!
 
En meinaa uskoa myöskään sitä, että dieettini on jo puolessa välissä. Kolme viikkoa on menty tarkalla ruokavaliolla ja hikisillä treeneillä, mutta tuntuu, että vastahan tämä alkoi. Päivä päivältä etenkin ruokavalio muuttuu helpommaksi, sillä takataskuun on kertynyt jo melkoinen määrä erilaisia variaatioita, joita sallituista raaka-aineista pystyy kokoamaan. Olen myös löytänyt paljon uusia suosikkeja ja kelpomalleja myös tulevaisuutta ajatellen.



Mitä kivoja juttuja lautaselta sitten on löytynyt? Olen syönyt pizzaa - ja useaan otteeseen, sillä Mikon kanssa meillä menee tiimityöskentelynä sen valmistamiseen kymmenestä viiteentoista minuuttia ja sitten vain odotellaan huumaavaa tuoksua uunista. Eilen pidimme kunnon naposteluillan kasviksilla, juustolla ja pähkinöillä, ja uskokaa tai älkää, sen jättimäisen annoksen tuhoamiseen meni yhteensä 50 minuuttia! Tein myös hurmaavaa tomaattista jauhelihakastiketta, jonka ohje löytyy Fitfarmin Facebook-sivuilta. Viimeisenä, muttei suinkaan vähäisimpänä on tänä aamuna valmistettu kauraomenapaistos, josta voisinkin laittaa reseptin blogin puolelle, sillä hämmästyin siitä, miten paljon se muistuttikaan oikeaa kauraomenapaistosta, vaikkei sisältänyt voita tai sokeria - eikä edes sitä ällöä lämmitettyä banaania!

jakku saatu äitiltä / pitsitoppi Only / farkut Vero Moda / nilkkurit Kookenkä / koru Guess
Olen myös tutustunut uusiin mausteisiin. Cayennepippuri, jauhettu chili sekä kokonainen chili ja savustettu paprika ovat uusia löydöksiä dieetin seurauksena. Lisäksi tässä kodissa on vihdoin otettun käyttöön valkosipulipuristin ja nyt valkosipulia löytyykin yhdestä jos toisesta ruuasta, sillä se antaa niin hyvää makua moneen ruokaan! Ostin myös valkosipulijauhetta, joka ajaa hyvin tuoreen valkosipulin roolin, mikäli tuoretta ei satu olemaan kaapissa. Rohkeammin olen myös heittänyt oreganoa mukaan joihinkin jauheliharuokiin - olen mieltänyt oreganon aina vain pizzan mausteeksi, mutta sopiihan se hyvin esimerkiksi kastikkeeseenkin.


Treenit kulkevat myös hyvin ja olen tällä viikolla ylittänyt itseni ainakin kahdesti. En ole juossut varmaan kahteen vuoteen vapaaehtoisesti, mutta niin vain löysin itseni lenkkipolulta pinkomasta - ja eihän siellä nyt voinut luovuttaa, kun toinen jatkoi juoksemista ja vastaan tuli ihmisiäkin.. Onneksi juoksuosuudet olivat kuitenkin napakan mittaisia, joten nollasta lähteväkin pystyi treenin hyvin tekemään. Alussa olin varma, etten jaksa loppuun saakka, mutta voi sitä onnen tunnetta, kun treeni oli loppu enkä ollut luovuttanut!

Luovuttamiseen liittyy toinenkin itseni ylitys, sillä pari kertaa treenatessa on oikeasti käynyt jo niin, että yksinkertaisesti haluaisin vain lyödä hanskat tiskiin, kun tuntuu niin rankalta. En ollut esimerkiksi treenannut käsiä lähikuukausina laisinkaan ja tuntui, että kaikki painot ovat älyttömän raskaita, mutta kun jokaisen liikkeen teki (vaikka sitten muutaman sekunnin tauon jälkeen) loppuun, tuli todellinen voittajafiilis! Millainen olo olisikaan ollut, jos olisin lopettanut heti, kun tuntuu vähän epämukavalta?


Miten sitten on kehityksen laita? Tänä aamuna astuessani puntarille, se näytti -2,3 kiloa aloituksesta! Totta kai putoava paino motivoi mielettömästi jatkamaan, mutta hienoa on myös huomata, että kehitystä näkyy myös peilikuvassa. Toki jotain kiellettyä on päätynyt suuhuni tälläkin viikolla; pari ruokalusikallista herkkusalaatinkastiketta ja muutamia ruokalusikallisia ketsuppia. Mutta niin, ei varmasti tälläkään viikolla merkittävästi hidastaneet dieetin etenemistä. Lisäksi luulin miun toppahousujen nepparin olevan maanantaikappale, kun se aukesi kyykistyessä ja jopa kävellessä, mutta tiedättekö, ei aukea enää! Taisikin olla vain hieman liian napakat pöksyt aiemmin.. Senttejä en siinä onnenhetkessäni aamulla muistanut mitata, mutta josko jo ensi viikolla sitten. Ensi lauantaina on myös tankkauspäivä, jolloin luvassa on hieman "huolettomampaa" syömistä, mutta siitä lisää seuraavassa koontipostauksessa.

Eihän tämä pelkkää juhlaa ole tietenkään ollut. Maanantaina tein kotitreeniä ja huisien neliömäärien vuoksi osa treenistä piti toteuttaa siten, että näen itseni peilistä. Näin peilissä lähinnä kasan höllyvää löllykkää ja alkoi tuntua, ettei tässä tapahdu yhtikäs mitään. Tein kuitenkin treenin loppuun, mutta treenin päätteeksi purskahdin vain hysteeriseen itkuun. Tunsin itseni rumaksi ja ärsyyntyneeksi siitä, etten huomaa mitään eroa, vaikka noudatan ohjeita. Aikani porattua kuitenkin rauhoituin ja aloin miettiä, miten paljon olenkaan jo saavuttanut; monen viikon herkkulakko, energisempi olo, menetettyjä kiloja ja ylpeys siitä, että olen pysynyt ruokavaliossa ja treeniohjeissa. Ja lopulta ymmärsin myös sen, että eihän ne muutokset hetkessä tapahdu - ja jos tapahtuisivat, saattaisi muutokset pyyhkiytyä yhtä nopeasti pois. Ehkä itkukohtauksesta oli sitten jotain hyötyä, sillä sen jälkeen on tuntunut oikein hyvältä kaikki tämä ja tänään sanoin jopa ääneen, että arvostan saavutuksiani ja itseäni.

Löytyykö muita mausteisiin rakastuneita, mitkä ovat suosikkinne? Entäpä treenaajat, miten projektit etenee? :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi! :)