Toivon vuodelta 2016..

sä en aseta suuria tavoitteita tai haaveita tietylle vuodelle tai ajanjaksolle, sillä vaikka tykkäänkin suunnitella juttuja tulevaisuudessa, nautin silti hetkessä elämisestä. Päätin kuitenkin listata muutamia toiveita vuodelle 2016; osa on suurempia ja osa pienempiä, mutta kaikessahan täytyy olla aina välitavoitteita!

1. Saan viettää tosi paljon aikaa minulle rakkaiden ihmisten kanssa tehden niitä juttuja, mitkä ovat meille tärkeitä.

2. Onnistun kirjoittamaan kandin valmiiksi hyvässä aikataulussa (mikä kohdallani tarkoittaa sitä, että se saisi miellään valmistua kuukaudessa eikä roikkua tekeillä vielä toukokuussakin..).

3. Kehityn treenaamisessa, tikistyn merkittävästi ja saan lisää lihaksia.

4. Kehityn bloggaajana niin lifestyleblogini kuin portaaliblogini puolella ja saan viettää iloisia ja antoisia hetkiä blogimaailman parissa.

5. Haluan kehittyä myös kirjoittajana sekä kuvaajana; teen aktiivisesti töitä kehittyäkseni näissä asioissa ja huomaan toivottavasti tuloksia.

6. Haluan pitää lomaa koulusta ja töistä tehden niitä asioita, joille jää liian vähän aikaa normaalissa arjessa.

7. Haluan kuitenkin opintojen ohella tehdä mahdollisimman paljon töitä ja nauttia työnteosta.

8. Haluan tehdä jonkin matkan, viikonloppureissun tai muun rentoutumisloman vuoden aikana.

9. Haluan rullaluistella ja käydä uimassa - niitä tein tänä vuonna aivan liian harvoin!

10. Haluan osoittaa jokaiselle rakkaalle ihmiselleni, että rakastan häntä sydämeni pohjasta ja että hän on minulle korvaamattoman tärkeä <3

Millaisia tavoitteita teillä on vuodelle 2016? :)

Rakastamani asiat vuodessa 2015..

Uskomatonta, miten nopeasti aika kuluu! Selailin vanhoja postauksia muistellen samalla kuluvaa vuotta ja muun muassa tammi- ja kesäkuun postauksista löytyi juttuja, joita luulin tehneeni syksyllä! Onkohan minusta tulossa vanha vai miten ihmeessä aika menee tällaista vauhtia? Joka tapauksessa, vuosi 2015 piti sisällään vaikka mitä ihania asioita, joista kaikkia en varmasti saa mahdutettua tähän postaukseen, mutta sydämessäni kaikki muistot säilyvät aina.

1. Aloin maistella "terveysherkkuja" kuten ruispohjaista pizzaa ja banaanilettuja. Kiinnostukseni näihin kesti jopa kuukauden kaksi, mutta sitten totesin ihan tavallisen kotiruuan huomattavasti herkullisemmaksi vaihtoehdoksi.

2. Kirjoitin ensimmäisen aukeaman kokoisen lehtijutun paikallislehteemme Karjalan Heiliin. Parasta oli, että tämä ensimmäisellä aukeamalla julkaistu juttu oli vieläpä aiheeltaan miun itse bongaama!

3. Ymmärsin, mitä tarkoittaa, kun on aivan liikaa tekemistä. Keväällä omaa aikaa ei juuri ollutkaan töiden ja koulun lomassa ja se opetti miulle, että sellaista ei parane tapahtua enää uudelleen.

4. Innostuin teemaviikoista, jolloin viikon jokaisena päivänä syödään jotain sellaista ruokaa, mitä ei ole ennen syöty. Teemaviikoilta löytyi kyllä hyviä ruokia ihan arkiseen käyttöön jatkossakin.

5. Aloin myydä vanhoja vaatteita nettikirppiksillä, joissa kauppa tuntui käyvän hyvin. En ollut koskaan ajatellutkaan nettikirppiksiä myyntipaikkana, mutta olen tosi onnellinen, että löysin ne, sillä nyt varasto on paljon tyhjempi kuin ennen. Parasta on, etten itse kuitenkaan osta mitään nettikirppareilta lukuisista eri syistä, joten en haali samalla mitalla tavaraa myytyjen tilalle!

6. Kävin kolmen ystäväni häissä kuulemassa, kun se sanoivat "tahdon". Yksissä häissä toimin jopa valokuvaajana, mikä antoi ihan uutta perspektiiviä juhlaan - halusinhan saada kaikesta tärkeästä mahdollisimman hyviä otoksia hääparille muistoksi.

7. Työskentelin koko kesän suurin piirtein samojen aikataulujen mukaan avomieheni kanssa ja ymmärsin, miten ihanaa onkaan mennä aamulla kukonlaulun aikaan töihin ja päästä kotiin silloin, kun lomalaiset vasta heräilevät. Ihan kuin olisi ollut joka päivä lomalla!

8. Vietin pitkän kesäloman minulle rakkaiden ihmisten kanssa tehden juuri niitä asioita, joista nautimme! <3

9. Opin olemaan ylpeä saavutuksistani ja myöntämään sen. Tosin, vaikka olinkin hyvin ylpeä esimerkiksi sokerikoukusta pääsemisestä, repsahdin siihen takaisin loppuvuodesta. Opin kuitenkin, että ei se haittaa ja aina voi yrittää uudelleen.

10. Sain ensimmäiset blogiyhteistyöpyynnöt, mikä oli miulle ihan hirmuinen kunnia ja ilon aihe. Vaikka se vaatikin vierailua verotoimistossa ja lakipykälien selaamista, olen onnellinen, että lähdin mukaan näihin tarjouksiin.

11. Pääsin pitkästä aikaa Antti Tuiskun konserttiin ja hotellilomalle. Ihanaa rentoutumista arjen kiireiden keskellä tuollainen viikonloppumatkailu!

12. Innostuin salilla käymisestä ihan tosissani. Muutaman kuukauden treenailun jälkeen hommasin oman saliohjelman, josta oon enemmän kuin iloinen vieläkin.

13. Uudistin pariinkin otteeseen blogini ulkoasua ja vihdoin miusta tuntuu, että se on sopivan "aikuismainen", mutta samalla miun näköinen.

14. Pääsin ensimmäistä kertaa opettajaksi harjoittelun merkeissä. Sain arvokasta kokemusta ja roimasti lisää itsevarmuutta noiden viikkojen aikana.

15. Kävin ensimmäistä kertaa "patikoimassa" Kolvananuurolla. Raskaasta maastosta huolimatta kauniit maisemat, jylhät kalliot ja solisevat purot saivat minut ihastumaan paikkaan täysin <3

16. Vietin ihania viikonloppuja ja minilomia kotikotona rakkaiden ihmisten kanssa; kiireetöntä yhdessäoloa, hyvää ruokaa ja vatsalihakset kipeinä nauramista <3

Millaisia juttuja teidän vuoteenne mahtui? Muistatteko joitain vanhoja postauksiani tältä vuodelta?

Joulutunnelmointia

Pahimmasta ruokaähkystä aletaan olla selvitty (niin, uudet piirakat paistuvat jo uunissa..) ja pieni happihyppelykin tehty kinkunsulattajaisiksi. Olikin ihana päästä ulkoilemaan, kun viimeisen viikon olen ollut kauppareissua ja lääkärikäyntiä lukuunottamatta sisällä potemassa flunssaa. Ei taida tauti vielä ihan olla selätetty, kun rauhallinenkin tepastelu tuntui melkoisen uuvuttavalta, mutta ainakin parempaan päin ollaan menossa.

Jouluna tarkoitus oli kuvata mahdollisimman paljon, mutta kamera unohtui jossain kohtaa, kun keskityin vain nauttimaan joulusta - sehän se on kuitenkin pääasia.

Aatonaattoiltana taktikoitiin ja keitettiin iso kattilallinen riisipuuroa, jotta aaamulla voidaan vain mennä syömään "valmiiseen pöytään". Tämä oli viisas valinta, koska aamulla maha kurnikin jo sen verran, että ennen puuroa olisi ollut pakko veistellä vähän kinkkua välipalaksi, jos puuro ei olisi ollut jo valmiina. En muistanut yhtään, että miun joulupuurolautanen ja joulumuki ovat Joensuussa, joten suruissani lämmittelin ensin puuron tavallisella lautasella, kunnes muistin, että onhan minulla ne jouluastiat ja heti alkoi puuro maistumaan jouluisammalta!

Aatoksi saatiin kuin saatiinkin ihana lumipeite maahan ja siitäkös vasta joulumieli lähtikin nousuun. Käytiin viemässä hautausmaalle kynttilät ja sen jälkeen keskityinkin ikuistamaan tuota lumipeitettä muistikortille. Lumikuvat jaan vasta vähän myöhemmin, kun saan eroteltua jyvät akanoista.

Jouluruokaa suunniteltiin tekevämme vain ihan vähän, mutta kuten arvata saattaa, ruokaa olisi ollut vähän isommallekin porukalle. Viisaina vielä valitsin kaapista isommat juhlalautaset, jotta mahtuu enemmän ruokaa kerralla. Noh, toisella kierroksella tyydyinkin maistelemaan vain juustoja ja kinkkua, vaikka maha oli jo aivan ääriään myöten täynnä. Onneksi meillä on tänään vielä paljon herkkuja jäljellä (rääppiäisistä ei siis vielä tietoakaan ennen uutta vuotta..), niin saadaan fiilistellä joulua vielä monta päivää!

Kaiken syömisen jälkeen soittelin kotikotiin videopuhelun, mikä olikin oiva tapa nähdä rakas perheeni <3 Joulufiilis nousi puhelun myötä vielä entisestään ja innostus olikin hyvä kanavoida lahjojen aukaisemiseen! Olin ollut ilmeisesti tosi kiltti, sillä paketeista paljastui ihania lahjoja, jotka ovat todellakin mieluisia :) Jännittävintä oli, miten monet lahjanantajat olivat pistäneet merkille vuoden mittaan puheestani lahjatoiveita, joita en edes muistanut esittää joululahjatoiveita kyseltäessä. Tuli ihan samanlainen olo kuin pienenä saatuani kauan haluamani Barbien avoauton; miten lahjanantaja tiesi, että mie haluun just tän?

Ilta vietettiin rennoissa merkeissä Mikon vanhempien ja veljen luona pelaillen, herkutellen, höpötellen ja vähän lisää lahjoja availlen. Joulupäivänä ihana ystäväiseni kävi miehensä kanssa kyläilemässä ja iltapäivä vietettiinkin Mikon mummolassa jouluherkuista nauttien.

Joulu on kyllä ihanaa aikaa, kun saa tehdä mitä vain ja milloin vain. Nukkumaan voi mennä vaikka kuinka myöhään ja aamulla torkkua hyvinkin puoli yhteentoista. Syödä saa hyvällä omalla tunnolla ihan mitä vain, milloin vain ja kuinka paljon vaan - ja kukaan ei välitä siitä, vaikka suklaat valuvat suoraan vyötärölle, sillä nythän on joulu! Rakastan tätä juhlaa <3

Hyvinkö teidän joulunne on sujunut? Löytyykö teidän joulustanne samoja juttuja kuin miun? :)