tiistai 12. heinäkuuta 2016

Alkoholittomuus on aina ongelma

Festarit, kesäjuhlat, häät, synttärit, tupaantulijaiset, vapaapäivä.. Syitä kilistelylle löytyy etenkin kesällä ihan mistä vain - ja ellei löydy, aina voidaan keksiä jokin hyvä syy. Ja voihan sitä välillä skoolailla ihan ilman mitään syytä.

Toisinaan Suomi vaikuttaa ryyppäämisen luvatulta maalta, sillä pullonhalailijoita löytyy niin sivistyneistä viininmaistajista puistokemisteihin. Usein tarkoituksena on kuitenkin tehdä olo onnelliseksi ja mukavammaksi. Tosin, aina joukkoon eksyy joku tylsä, jolle kirkas ei maistukaan. Tämä tylsimys kantaa mukanaan omaa limpparipulloa ja suostuu olemaan kuski vielä bileiden jälkeenkin. Boring!

Margarita
Alkoholin juomattomuutta joutuu aina perustelemaan ja tuntuu, ettei perusteluksi oikeastaan kelpaa mikään muu kuin raskaus. Koska kaikki hyvin tietävät, etten halua mahani kasvavan vielä moneen vuoteen, ei minulla ole mitään syytä viikonloppuna Ilosaarirokissa sanoa kiitos, mutta ei kiitos. Taidan silti yrittää.

Miksi alkoholin juominen - tai oikeastaan juomattomuus - on sitten niin suuri ongelma? Alkoholihan on päihde siinä missä esimerkiksi tupakkakin, eikä minun ole silti kertaakaan eläessäni tarvinnut perustella kenellekään, miksi en polta tupakkaa. Kaikki ymmärtävät sen kyselemättäkin. Alkoholin kohdalla tilanne on kuitenkin eri, koska sitähän juovat kaikki. Ja niin juon minäkin - mutta vain silloin, kun itse haluan eikä janoni alkoholiin ole mitenkään kytköksissä kesän tapahtumiin.

Pienenä olin päättänyt ryhtyä absolutistiksi, mutta sittemmin luovuin ajatuksesta ja totesin kohtuukäytön kuulostavan paremmalta. Muistan edelleen, miten ensimmäinen Breezeri 18-vuotiaana huimasi päässä, ja kuinka kaverini tekemät Siniset enkelit saivat koko kodin pyörimään. En kuitenkaan muista ajatelleeni, että tällaista sen pitäisi aina olla. Ei, en ole koskaan juonut itseäni oikeasti humalaan enkä ole ikinä kärsinyt krapulasta. Tiedän, missä raja kulkee, eikä minulla ole mitään intressejä ylittää sitä.

juhlajuoma
En arvostele ketään, joka nauttii alkoholia järkevästi ja turvallisesti. On täysin normaalia juoda saunakalja tai käydä juhlimassa viikonloppuna - jokainen saa tehdä omat valintansa ja kun täysi-ikäinen ihminen osaa käyttää alkoholia, kaikki on hyvin. Juon minäkin silloin tällöin - oma heikkouteni tai houkutuksen kohteeni on kuitenkin karkkipussi eikä siideritölkki. Jokaisella on omat herkkunsa eikä karkkienkaan popsiminen ole mitenkään terveellistä. On myös muistettava, että joitain ihmisiä pieni määrä alkoholia jopa rentouttaa ja auttaa esimerkiksi rohkaistumaan sosiaalisissa tilanteissa.

Mitä sitten tapahtuu, kun juon? Ei yhtään mitään. Olen ihan yhtä puhelias kuin limpparia lipittäessäni, nauran aivan samoille jutuille ja puhun ihan samalla tavalla kuin muulloinkin - ehkä juuri siksi, etten juo humalahakuisesti. En näistä lähtökohdista käsin keksi, miksi minun kannattaisi uhrata rahaa tuohon aikuisten juhlajuomaan.

skumppa
Toinen suuri tekijä on alkoholin maku. Vaikka joisi koko illan, on koko ajan jano. Koko ajan saa juosta vessassa ja yöllä on mahdoton nukkua, kun heräilee parin tunnin välien siihen, että täytyy hakea vettä. Alkoholin maku ei sinänsä ole koskaan iskenyt minuun täysillä ja aika harvoin tulee niitä tilanteita, että ostan kaupasta siiderin vain siksi, että tekee sitä mieli. Totta kai on ihana joskus juhlistaa joitain tilanteita skumpalla, siiderillä tai salmarilla, mutta niitä hetkiä ei ole edes joka kolmas kuukausi. Sitä paitsi Pepsi Maxi on paremman makuista.

Alkoholi sisältää melkoisen määrän kaloreita, joita painonpudottajan kannattaisi välttää. Viime vuonna Ilosaarirokin aikaan olin päättänyt, että en juo alkoholia ja syö karkkia, vaan valitsen toisen. Valinta ei ollut vaikea alkuunkaan, sillä irtokarkeista oli iloa huomattavasti pidemmäksi aikaa ja niitä minun nyt tekee aina mieli! (Eikä tarvinnut ravata niin usein ah-niin-ihanissa bajamajoissa..) Aloinkin irtokarkkien kautta miettiä juomattomuus-ongelmaa ja yritin löytää vastauksen siihen, miksi limun juomista katsotaan aina kieroon.

olut
Tiedättekö sen tunteen, kun olette reissussa kavereiden kanssa ja olet ainoa, joka ei halua noutopöydän kanapihvejä ja kukkakaalia vaan Hesburgerin kerrosaterian? Entä sen, kun menette kaverin kanssa "pizzalle" ja kaverisi tilaakin salaatin? Tulee itselle vähän "pullero-olo". Tuleeko siitä sitten kanssajuojille "juoppo-olo", jos yhden "itsekuri kestää olla juomatta", vaikka kyse olisikin jostain ihan muusta kuin itsekurista?

Löytyykö muita, jotka saavat perustella valintojaan välillä ihan liikaakin? Miten suhtaudutte tilanteeseen, jossa joku ei halua kilistellä alkoholilla?

16 kommenttia:

  1. Hyvä postaus :) Se on mun mielestä ihan jokasen oma valinta haluaako sitä alkoholia laittaa kehoonsa vai ei. Meillä yleensä kaveriporukalla kun lähdetään juhlimaan, niin kaikki tietää rajansa eikä tuu mitään ylilyöntejä, vaikka suht reippaastikin saatetaan ottaa :D Mutta yleensä noista illoista jää vaan hauskoja muistoja, mut kyllä itellä tulee usein mietittyä pienessä krapulassa, että riittäiskö vähempikin.. :D Jos joku haluaa juhlia mukana ilman alkoholia, se on todellakin täysin ok eikä omia hyvinvointiin liittyviä valintoja tarvitse mun mielestä selitellä muille :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :) Miusta tuo on hieno asenne, että jokaisen päätöstä juoda tai olla juomatta kunnioitetaan, sillä perusteleminen tuntuu aina välillä niin turhauttavalta, koska usein kysyjä on jo päättänyt, mitä toisen pitäisi tehdä. Kaikki osaavat varmasti pitää hauskaa selvinpäin tai humalassa - mikä kullekin sopii :)

      Poista
  2. Siis jotenkin oon niin samaa mieltä sun kanssa!! Välillä mua ihan ärsyttää tämä Suomen alkoholikulttuuri! Oli syy mikä tahansa, hyvä tai huono, aina pitää juoda. Itse oon ennen käyttänyt paljon alkoholia, mutta nykyään paljon paljon vähemmän ja on parempi olla! :) Mä haluan nauttia ja elää elämää myös ilman alkoholia, kokea ihania juhlia ja juttuja myös selvinpäin. Kyllä mä välillä saan kummastelua kun en esimerkiksi syömää mentäessä ota alkoholia. En voi sietää ruokaa ja alkoholia yhdessä :D Jotkut alkoholijuomat on kyllä hyviä kuten mansikka margarita ja breezerit :) Todella hyvä postaus sulta jälleen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos ihana Niina! <3 Ja olen kuullut muiltakin, että ovat aikanaan ottaneet reippaalla kädellä, että enää ei huvita eikä tarvitse juopotella täydeltä laidalta. Ja komppaan kyllä täysin sinua tuossa ruuan ja alkoholin yhdistämisessä; eihän mikään alkoholijuoma sovi ruuan kanssa! Ruuan kanssa juodaan maitoa, vettä tai limpparia, mutta ei alkoholia :D

      Poista
  3. Ihan tajuttoman hyvä teksti! Mä juon maksimissaan kerran kuukaudessa viiniä ja sitäkin aina ruuan yhteydessä ja juustotarjottimen äärellä hifistellen. Muuten en käytä alkoholia. Suomessa, alkoholin luvatussa maassa, tää lähenee absolutismia ja monen tutun onkin ollut vaikea ymmärtää, miksi en innostu juomisesta tavallisen opiskelijaikäisen tavoin. Onneksi lähipiirissä on myös niitä, joiden alkoholinkäyttö on tosi samanlainen kuin omani, niin heidän kanssaan ei tarvitse tuntea oloaan outolinnuksi. Mun mielestä toi sun pointtisi siitä, että eihän tupakoimatonkaan koskaan joudu selittelemään, miksei tupakoi - miksi siis alkoholittomuutta tarvitsee selitellä, oli ihan huikea! Tossa tekstissä oli paljon muutakin tosi hyvää, annoit ajattelemisen aihetta ja musta on muuten tosi hyvä että tästä aiheesta puhutaan avoimesti. Ehkä muutaman vuoden sisällä asenteet juomattomuuttakin kohtaan muuttuvat hieman kohtuullisemmiksi ja vähemmän kummastelevammiksi, kun asiasta puhutaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos Ulla! :) Ja hyvä huomio vielä tuo opiskelija-näkökulmakin. Jotenkin mielletään, että ryyppääminen kuuluu täysin kiinteänä osana opiskelijaelämään, joten silloinkin saa perustella kantaansa moneen kertaan. Luulen myös, että asenteet tulevat muuttumaan lähivuosina, sillä tämä fitnessbuumi ja muutenkin terveellisempien elämäntapojen etsiminen toivottavasti johtaa siihen, että ihmiset tajuavat, ettei liika alkoholi oikein sovi yhteen näiden tavoitteiden kanssa :)

      Poista
  4. Oi kyllä! Tunnistan niin paljon tuttuja juttuja kirjoituksestasi. Olen itse absolutisti, vaikka termi tuntuukin hullulta, sillä asian taustalla ei ole mitään erityistä syytä tai vakaumusta. Yleensä miellän asian niin, etten ole koskaan päättänyt olla juomatta, mutten sen paremmin ole päättänyt sitä ensimmäistä pulloa korkatakaan. Totta kai alkoholista kieltäytyminen on tähän mennessä kiteytynyt päätökseksi, josta haluan pitää kiinni, mutta juttuun ei sinänsä liity mitään suurta dramatiikkaa, ja sen vuoksi absolutisti-termi tuntuu vähän jyrkältä. Yksinkertaisesti en saa edes yhtä skumppalasillista alas, joten olen ihan tyytyväinen limuihin. :)

    Luulen, että juuri tuo mainitsemasi kanssaihmisille aiheutettu "juoppo-olo" on syynä siihen, että holitonta linjaa joutuu perustelemaan. Useamman kerran olen saanut kuulla, kuinka olen jotenkin ihailtava ihminen ja kuinka "itekin pitäis kyllä vähentää". Lähinnä tuollaiset kommentit vain hämmentävät ja kevyesti ärsyttävät; en minä pidä itseäni yhtään sen ihailtavampana ihmisenä kuin alkoholia käyttäviä, enkä tosiaan ilmaannu paikalle limupulloineni vain tuomitakseni ne, joilla on mukana jotain terävämpää. Ja jos todella tuntuu, että vähentää pitäisi, niin eihän kenenkään ole pakko korkata - eikä ainakaan selitellä tilannettaan minulle.

    Väittävät, ettei holittomalla ole hauskaa. Onko kuitenkin niin, ettei muilla ole hauskaa, kun mukana on holiton - joka totta kai paheksuu jokaista hörppyä, kuinkas muutenkaan?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi miten paljon hyviä pointteja siun tekstissä! :) Absolutisti terminä kuulostaa todella radikaalilta ja sellaiselta "olen hyvä ihminen, en juo alkoholia" tyyppiseltä ilmaukselta, vaikka taustalla olisi juurikin mainitsemasi makumieltymys. Miusta on parempi juoda sitä, mikä maistuu kuin sellaista, mikä ei maistu vain siksi, että olisi hyvä tehdä niin jonkun toisen mielestä.

      Ja voin hyvin kuvitella tuon ihailtavuusolon. Olen törmännyt samaan ilmiöön ja yrittänyt selittää, että meillä kaikilla on omat heikkoutemme, minulla se ei ole viina vaan suklaa, mutta eihän sitä kukaan oikein tunnu tajuavan.. :D Ja kyllä, me jotka emme juo, paheksumme jokaista hörppyä, kyllä!

      Poista
  5. Olen ihan samaa mieltä! Mä olen vielä niin ronkeli, että mulle ei edes maistu kuin yksi tietty punkku, yksi siiderimerkki ja -maku, yksi breezerimaku ja yhdentyyppinen likööri.

    Jos juon enemmän, alan hihitellä ja yleensä nukahdan (juostakseni sitten koko yön vessassa) ennen kuin pääsen niin pitkälle, että saisin krapulan aikaan.

    Mutta kyllä sitä on saanut selitellä ja juurikin vakuutella ettei ole raskaana. Äitinikin jouduin ylipuhumaan, että sain lakkiaisissani kilistää spritella. (lähinnä siksi, että äiti halusi minun ottavan pommacia, josta en pidä, mutta se olisi ollut oikean väristä...)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahah, kuulostaa niin tutulta; vain tietyt merkit ja maut on kelpuutettavien listalla :D Tuollainen kohtuukäyttö kuulostaa kuitenkin oikein hyvältä valinnalta, koska miksi ylipäätään pitäisi juoda itseään kaatokänniin (festareilla ollessani mietin sitä yhä enemmän ja enemmän, kun ihmiset kaatuilivat niskaan..).

      Ja voi tuo ylppärijuttu :D Onneksi sait kuitenkin mieluisaa juomaa!

      Poista
  6. Itse on kokonaan holiton, ja sitä on saanut aika paljon selitellä. Joko niin, että juomattomuus nähdään negatiivisena, tai ventovieraan känniavautumisina siitä, kuinka hän ei yleensä juo niin paljoa - ikäänkuin muiden juomiset kiinnostaisivat minua yhtään enempää kuin holillisiakaan.

    Nykyään näihin törmää kyllä vähemmän. Tutut eivät jaksa enää ihmetellä ja moni vieraampi ei välttämättä edes huomaa. Drinkeistäkään kun ei näy päällepäin mitä niissä on, eikä itsellä ole tarvetta alleviivata, jos asia ei tule puheeksi. Muutaman kerran olen saanut jopa kehoituksen vähentää juomista joltain illalta, kun olen enemmän innostunut tanssimaan.

    Juomiseen yllyttäminen ja vedeonlyönnit koska alan juoda tuntuvat onneksi jääneen opiskeluvuosiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi miten paljon olet varmasti saanut selitellä päätöstäsi! Ja on kyllä kiva, että ravintoloissakin saa holittomiakin drinkkejä, koska monesti juuri kivat koktailit on hyviä ILMAN alkoholia! :)

      Ja tiedätkö, miusta on mielettömän hauskaa, kun ihmiset ympärillä olevat humalassa ja luulevat minunkin olevan (vaikka olisin juonut vain limpparia koko illan), koska silloin voi bailata ja hassutella ihan huoletta, kun kukaan ei kummastele outoa käytöstä :D

      Poista
  7. Tosi hyvä postaus! Olen samaa mieltä, että jokainen täysi-ikäinen saa juoda tai olla juomatta niin paljon kuin haluaa, mutta mielestäni on järkevää silti pysyä niissä omissa rajoissa :) Mikään ei ole rasittavampaa kuin sellaiset känni-ääliöt, jotka huojuvat baarissa päin tai alkavat rähistä muiden kanssa.

    Itse kyllä käytän alkoholia, mutta olen oppinut (vaikkakin kantapään kautta) ne omat rajani, ja ylilyöntejä tulee enää todella harvoin jos ollenkaan. Toki niinkuin Milla tuolla ylempää sanoikin, joskus sitä pienessä krapulassa miettii että olisikohan vähempikin riittänyt :D

    Mielestäni siun alkoholinkäyttö kuulostaa tosi hyvältä ja kohtuulliselta! En itsekään ymmärrä niitä ketkä tekevät kauhean numeron siitä juomattomuudesta, ei se vaan ole kaikkien juttu. Tätä postausta oli mielenkiintoista lukea! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tuuli! <3 Ja voi kuule, sain Ilosaarirokissa todistaa, miten ärsyttäviä nämä humalaiset ovat, kun alkavat kaatuilla keskellä kirkasta päivää, roikkuvat niskassa, kun eivät pysy pystyssä ja hölisevät, mitä sylki suuhun tuo.. Vähän täytyisi miettiä rajoja :D

      Ja on hienoa, että omat rajat ovat löytyneet :) Totta kai joskus saattaa mennä yli ja aamulla mietityttää, että voi hitsi, miten tässä kävi näin, mutta onneksi siullekaan tuollaisia ei ilmeisesti satu liian usein! :)

      Poista

Kiitos kommentistasi! :)