Onnenkyyneleet silmissä, hiukset laineilla ja kukkamekko päällä oli ihana istua kirkonpenkissä hääseremoniaa seuraten. Viime lauantaina ihana ystäväni sanoi miehensä kanssa tahdon Pyhäselän kirkossa, jonne läheiset olivat kokoontuneet juhlistamaan tuoretta avioparia. Olin ollut ennen viime lauantaita viimeksi viisivuotiaana häissä, joten kokemus oli ainutlaatuinen - etenkin, kun morsian vietti edellisen illan ja hääpäivän aamun minun ja Mikon luona!
En aiemmin keväällä pystynyt osallistumaan morsiamen polttareihin, mutta morsiamen virallinen viimeinen päivä "vapaana naisena" kului rennoissa tunnelmissa kanssamme syöden, häistä höpöttäen, terassilla pyörähdellen ja vähän lisää häistä hepuloidessa! Aloin itsekin olla lauantaiaamuna jo melkoisessa häähumussa, kun olin niin innoissani morsiamen puolesta, jonka kanssa olimme puhuneet vuosien aikana ummet ja lammet häistä.
Hääpäivän aamu oli täynnä kiirettä ja huisketta, mutta kaikki säheltäminen varmasti palkittiin myöhemmin päivällä. Koitin parhaani mukaan toimia morsiamen avustajana, jotta hänelle jäisi mahdollisimman paljon huolehdittavaa ja yksi jännittävimpiä tai haastavampia tehtäviäni oli varmasti mekon nyörittäminen, josta pojat ikuistivatkin muutaman ruudun meille muistoksi :D Hääjuhlassa puolestani olin lupautunut toimimaan valokuvaajana ja kortille ikuistuikin satoja ja taas satoja kuvia iloisista ihmisistä juhlavaatteissaan.
Olen toki katsellut satoja hääohjelmia, mutta sillä hetkellä, kun häämarssi lähti soimaan, kohosivat kyyneleet silmiin - samoin kuin tuoreen avioparin astuessa ulos kirkosta saippuakuplameren sekaan. Jotenkin kaikki se ilo ja onni, mitä heidän välillään on, välittyi jokaiselle vieraalle.
Valokuvaajana toimiminen oli valtava ilo ja kunnia, sillä tätä pariskuntaa ei tarvinnut paljon ohjailla, sillä asennot, eleet ja ilmeet löytyivät luonnollisesti - enkä usko heidän kyllä huomanneenkaan toisinaan, että heiluin kameran kanssa heidän vieressään, niin rakastuneilta he vaikuttivat!
Juhlapaikka oli aivan ihana ja tunnelmallinen, jonne kaikki mahtuivat mukavasti. Aurinkokin helli meitä ja mikäs sen parempaa on valokuvaajalle kuin luonnollinen, kaunis ilta-aurinko! Lisäksi ruoka oli ihan ykkösluokkaa, ja tarjolla oli jos jonkinmoista herkkua jokaiselle nälkäiselle.
Joku vieraista ikuisti meidätkin kortille, joten tästä näette hieman juhla-asuani sekä kampausta. Jalassa piti olla balleriinojen sijaan kiilakorolliset pistokassandaalit, mutta niiden sisäänajo jäi hieman viime tippaan sillä tuloksella, että jalassani pulliseli jättimäiset rakot lauantaiaamuna..
Joko te olette päässeet juhlimaan tuttavien häitä tai muita juhlia? :) Mitkä on teidän ykköskuvausvinkkinne kesäjuhlien ikuistamiseen?
oii mitä ihania kuvia, valtava kunnia kun pääsit kuvailemaan katjan ja laurin häitä!! ♥ ja tosi hyvin oot kyllä onnistunut välittämään ihanan tunnelman kuvien välityksellä ♥
VastaaPoistaVoi kiitos! :) se oli kyllä tosiaankin suuri kunnia! Mutta helppoja kuvattavia, kun ovat niin rakastuneita :)
Poista