perjantai 9. elokuuta 2013

Meitä on moneen junaan

"Sitten isona, kun mä muutan joskus pois kotoo, niin sit mun täytyy tehdä sitä ja tätä..", nytkö mä muka olen "iso"? Tänä aamuna otin mukaani yli 18 kiloisen matkalaukun, painoltaan kymmentä kiloa lähentelevän matkakassin, kangaskassin sekä käsilaukun ja nousin kaikkine kantamuksineni junaan. Kyllähän siinä kyyneleet vierähti äitiä, isiä ja siskoa halatessa, mun tulee niitä kaikkia ihan hirmuinen ikävä ja ne on mulle niin rakkaita, et tuntu tosi oudolta lähteä pois kotoa!

Edellisellä junamatkallani taajamajunassa oli pikkupoika, joka innoissaan leikki junilla ja lentokoneilla junan ikkunalaudalla. Kun tuli sitten aika, että juna oli lähdössä, noin kaksivuotias nappula totesi, että "kohta tuolta tulee se korsetti". Eikä tietenkään millään ymmärtänyt, miksi hänen isänsä alkoi nauramaan :D Mutta tämä junamatka alkoikin tosi lupaavasti. Sain riuhdottua kaikki kassini allergiahyttiin, josta olin taktisesti ottanut paikan, koska ajattelin, että siellä on tilaa tavaroille, eikä niitä tarvitse nostella minnekään. Noh, vähän ennen junan lähtöä hyttiin astelee kuudenkympin hujakoilla oleva rouva kahden käsilaukkunsa kanssa. Jalassaan rouvalla oli punaiset kävelykengät (jollaiset on joskus tavattu Lauri Tähkälläkin!), jalassaan, beiget farkut ja saman sävyinen, mutta tummempi paita päällään. Hiukset on tietysti värjätty, ettei harmaat näy permanentin seasta. Kokonaisuuden kruunasi kaulassa roikkuva kukkahuivi. Olemus huokui, että tämä on se henkilö, joka kyttää ikkunasta, maksavatko kaikki parkkimaksun ja keräävätkö koiriensa jätökset tien pientareilta.

Totta kai naisella oli minullekin sanansa sanottavana.
- Eikö noita laukkuja voi laittaa minnekään? Rouva tiedusteli kärsimättömästi.
- Niinkun tonne hyllylle vai? Kysyin ihmetellen, mikseivät ne lattialla voisi olla.
- Tai jonnekin muualle, kun mä oon ihan hirveen allerginen kaikelle siitepölylle! (Mun matkalaukussako siitepölyä elokuussa?) Tässä kohtaa rouva pyyhki dramaattisen näköisesti kasvojaan ja nenäänsä paperilla.
- No voin laittaa ne sit jonnekin, jos niistä aiheutuu jotain haittaa.
- Hyvä. Mä yritän matkustaa mahdollisimman vähillä tavaroilla, sanoo ilmeisesti paheksuen mun omaisuusmäärääni.
- Juu, muuttaessa se vain on vähän hankalampaa..

Kohta sitten vaihdoin paikkani viereiseen hyttiin, kun siihen ei ollut ostettu paikkoja. Rouva varmasti oli nyt tyytyväinen, kun mum muovimatkalaukku ei allergisoinu sitä enempää.. :D

Nyt kuitenkin istun junassa mussuttamassa pasteijoita, joita äiti pakkautti mulle evääksi :) Kyllä se nälkä ehtikin tulla, nimittäin tuntuu, kuin olisin tehnyt pidemmänkin lenkin tai kuntosaliharjoittelun, kun kannoin ainoastaan kaikki tavarani raiteilta kolme raiteille kuusi. Kyllä, matkalla oli pari hassua porrasta ja mun haba ei oo voimaa nähnytkään.. :D En siis kovin lämmöllä suosittele kenellekään ottamaan isoja määriä tavaraa junaan kuljetettavaksi, ne on kovin hankalia siirrellä!

Pahoittelut, ettei postaus sisällä kuvan kuvaa, mutta kännykällä koko postauksen tekeminen on uutta ja ihmeellistä, eikä kuvien lisäys lainkaan niin yksinkertaista :D

Oletteko itse törmänneet mielenkiintoisiin kanssamatkustajiin junissa, busseissa, lentokoneissa, metroissa tai muissa julkisissa kulkuvälineissä?

-Emma-

6 kommenttia:

  1. aika ihanalta kuulostaa tuo valittava rouva :D hyvä että kuitenkin pärjäsit sun tavaroiden kans vaihdon aikana! ois saattanut mullakin tuon tavaramäärän raahaaminen tehdä tiukkaa :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, hän oli melko omalaatuinen.. :D Joo, suosittelen, että mikäli tuut junalla Joensuuhun, koita ottaa vain yksi tai kaksi laukkua :D

      Poista
  2. Mulla olis sulle haaste! :)

    http://jennin-blogii.blogspot.fi/2013/08/haaste-nro4.html

    VastaaPoista
  3. Hrrh, värähdin kauhusta ja kamalista muistoista tuosta naisesta luettuani, on nimittäin asiakaspalvelijana tullut tuollaisia tätejä vastaan ja vaikka aika kovanaama olenkin niin välillä teki mieli mennä itkemään nurkan taakse. D:

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi kauhee! :D Toi oli kyllä jotain niin hauskaa, vaikka sillä hetkellä ei kyllä saanut nauraa..

      Poista

Kiitos kommentistasi! :)