Teetkö töitä arvostamiesi asioiden eteen?

Monesti kuulee ihmisten arvostavan joitain tiettyjä asioita, joiden eteen he ovat valmiita tekemään paljon töitä. Arvostuksen kohde voi olla esimerkiksi uralla etenemistä, perheen kanssa vietettävää yhteistä aikaa tai vaikka ulkonäön muokkaamista. Yleensä arvostamiansa asioita pitää tärkeinä ja niille löytyy aina aikaa kalenterista. Toisaalta on ihmisiä, jotka pitävät esimerkiksi perheen yhteistä aikaa arvokkaana ja tärkeänä, mutta ovat silti kaiketpäivää töissä ja omissa riennoissaan - eli eivät kuitenkaan arvosta sitä niin paljon, että luopuisivat muista omista jutuistaan.

Olen miettinyt useasti, millaisia asioita minä arvostan ja millaisessa "arvojärjestyksessä" ne ovat suhteessa toisiinsa. Lista on lopulta todella helppo laatia, kun mietin omaa toimintaani päivittäin; ellen arvostaisi esimerkiksi opiskelua ja työntekoa, minulla olisi mielettömästi aikaa esimerkiksi askarrella ja neuloa villasukkia.

#1 Rakkaat ihmiset

Listani kärjessä ovat kiistatta perheeni, ystäväni ja sukulaiseni. Niiden ohi ei kiilaa mikään - koskaan. Vaikka asun kaukana vanhemmistani, siskostani ja muista lähisukulaisistani, pidän päivittäin huolen, että olen kotipuoleen yhteydessä puhelimitse. Haluan päivittäin kuulla, miten heillä menee ja samalla kertoa omat kuulumiseni. Ja lievittäähän se aina ikävää, kun saa jutella heidän kanssaan <3

Mikon kanssa pyrin viettämään mahdollisimman paljon aikaa, sillä se nyt vain yksinkertaisesti on ihan parasta <3 On ihana tulla koulusta tai töistä kotiin, kun toinen on kotona odottamassa. Samoin on mukava huomata, että vapaapäivät ovat osuneet samalle päivälle molemmilla, ja voidaan viettää koko päivä yhdessä ja tehdä jotain kivaa. Ajoittain kiireisen arjen keskellä osaan todellakin arvostaa sitä, että viimeistään yhdeksältä molemmat ovat kotona tuijottamassa Salkkareita, syömässä iltapalaa, höpöttämässä päivän kuulumisia ja ihan vain olemassa toistensa kanssa :)

Myös ystävät kuuluvat tähän ensimmäiseen kategoriaan. Aiemmin mainitsemani pitkän välimatkan ja kiireisen arjen vuoksi en aina ehdi nähdä ystäviäni niin paljon kuin haluaisin. Koitan silti pitää kuulumiset ajantasalla joko soittelemalla tai viestittelemällä heille monta kertaa viikossa. Ja onneksi yleensä aina aikataulut saadaan jotenkin sopimaan yksiin. Parasta myös on, että moni ystäväni tykkää lenkkeillä, jolloin on helppo yhdistää huvi ja hyöty; kun lenkille on kuitenkin mentävä, miksei sinne voisi mennä yhdessä!

#2 Opiskelu ja työ

Luokanopettajaopinnot ovat olleet haaveeni jo pikkutytöstä saakka ja olenkin onnellinen, että saan opiskella kutsumusammattiini. "Perinteinen opiskelijaelämä" ei tosin minua kiinnosta ja keskiviikot (ja lukuisat muut arkipäivät, kun voisi olla ryyppäämässä) vietän oikein mieluusti työpaikallani. Olen kiitollinen siitä, että olen onnistunut saamaan opiskeluaikana hyviä työpaikkoja, joista olen saanut arvokasta työkokemusta, uusia ystäviä ja rahaa ostaa muutakin ruokaa kuin nuudeleita ja kalapuikkoja.

Alussa sainkin kuulla kyllikseni valitusta siitä, miksei en lähde opiskelijabileisiin, vaan menen töihin. Usein myös muistutettiin, miten työnteko haittaa opiskeluja. Koko opiskeluajan töitä tehneenä olen puoli vuotta opintoja edellä, jos katsotaan opintopisteitä, joten ei ole tainnut paljon työnteko opintoja jarrutella. Se on arvokysymys, mille antaa aikaa.

#3 Liikunta, ruoka ja terveys

Liikunnasta on tullut suurempi ja tärkeämpi osa elämääni vasta parin viime vuoden aikana. Olen huomannut, miten esimerkiksi salilla käyminen tai pitkät kävelylenkit antavat virtaa arkeen. Olen myös vihdoin ymmärtänyt, mitä tarkoittaa liikunnan jälkeinen hyvä olo ja sen voimalla olenkin innostunut treenailemaan enemmän.

Kuten aiemmin mainistin, on hienoa, että ympärillä on liikunnasta kiinnostuneita ihmisiä, joiden kanssa treffit voi sopia esimerkiksi lenkkipolulle. Esimerkiksi tällä viikolla käytiin Fit by Marika -blogin Marikan (klik!) kanssa puolentoistatunnin lenkillä piittaamatta pienestä vesisateesta - olikin ihan tosi kivaa viettää aikaa yhdessä, höpötellä ja liikkua yhtä aikaa!

Ruuan laatuun pyrin kiinnittämään päivittäin huomiota - onnekseni inhoan valmisruokia, joten ainakaan niitä ei keittiöstämme löydy. Aina käytettävissä olevasta ajasta riippuen valmistuu erilaisia ruokia, joista suurin osa on hyvää peruskotiruokaa, mutta toisinaan joukkoon mahtuu niitä äkkiä kyhättyjä lounaita sekä enemmän aikaa vaatineita kurmeeaterioita :) Toivon, että liikunta ja ruokavalinnat yhdessä auttavat minua elämään terveellistä elämää!

#4 Harrastukset

Liikunta on yksi harrastuksistani, mutta sen lisäksi on paljon sellaisia harrastuksia, joita en ehdi harrastamaan lähellekään niin usein. Liikuntaa tulee harrastettua lähes päivittäin, sillä se on niin suuri osa elämää. Askartelu, sukkien neulominen, kirjojen lukeminen ja valokuvaus jäävät usein vähemmälle huomiolle arjen keskellä. On kuitenkin ihanaa, kun niillekin löytyy oma aikansa; silloin askartelustakin nauttii paljon enemmän, kun tietää, että materiaaleja ei tarvitse olla tunnin päästä keräämässä laatikkoon, vaan leikkaamista ja liimaamista saa jatkaa ihan rauhassa vaikka koko päivän.

#5 Säästäminen ja tulevaisuuden suunnittelu

Ensisijaisesti on tärkeää elää tässä päivässä, maksaa vuokra, auton vakuutukset ja hankkia jääkaappiin ruokaa. Kuitenkin olen haaveillut monen monta vuotta esimerkiksi omasta asunnosta, joten haluan tehdä sen eteen töitä jo tässä vaiheessa. Pyrin siihen, etten ostaisi turhia juttuja, vaan käyttäisin rahaa viisaasti, jolloin sitä voi jäädä myös säästöön tulevaisuutta varten. Esimerkiksi säästämällä kaikki kirpputorimyynneistä saadut rahat (kyllä, myös siitä kaksi euroa maksaneesta paidasta saadut rahat) porsaaseen, voidaan varmasti Mikon kanssa joskus lähteä jonnekin matkalle ja miettiä, että kannatti vain laittaa rahat talteen.

Luonnollisestikaan joka päivä ei ehdit huolehtimaan kaikista itselleni arvokkaista asioista, joten priorisointia on tehtävä. Karsiminen tapahtuu ehdottomasti tässä arvojärjestyksessä sillä poikkeuksella, että tietenkin koulu- ja työasiat on aina hoidettava sovitusti. Jos päivässä ei kuitenkaan jää aikaa ennen nukkumaanmenoa juurikaan koulu- ja työpäivän jälkeen, en lähde lenkille, vaan vietän sen ajan Mikon kanssa - paitsi jos lähdemme lenkille yhdessä.

On mielestäni turha väittää, että perhe olisi etusijalla, jos en milloinkaan ehtisi olla perheeni kanssa, vaan painaisin vain tukkaputkella menemään koulusta salille, salilta töihin ja sitten vain nukkumaan ja aamulla uudestaan. Tästä syystä on hyvä miettiä, mitä asioita elämässään arvostaa ja mitä on valmis niiden eteen tekemään.

Aikamoisen pitkä postaus tuli, mutta huikkaa ihmeessä, mikäli päästi tänne saakka! Millaisia arvoja sinulla on? Miten arvosi ja valintasi näkyvät arjessasi? :)

Ayia Napa - Sunwing Sandy Bay Beach

Ayia Napa on tunnettu erityisesti nuorten biletyspaikkana, mitä en enää yhtään ihmettele nähtyäni tuon kuuluisan baarikadun. Oma hotellimme sijaitsi onneksi noin kahden kilometrin päässä kovimmasta sykkeestä, sillä majoituimme Sunwing Sandy Bay Beach -perhehotellissa. Tykkäsimme hotellista kyllä aivan valtavasti ja voin lämmöllä suositella sitä kaikille, jotka haluavat matkustaa Ayia Napaan, mutta eivät kaipaa jumputtavaa diskomusiikkia aamuneljään.

Huoneemme oli juuri sopiva meille neljälle; makuuhuone, avokeittiö, kylpyhuone, parveke ja olohuone, jossa myös minun ja Ellin sängyt olivat. Ja mikä parasta, huoneistossa oli todella tehokas ilmastointi, joten läkähdyttävää kuumuutta pääsi aina tarvittaessa pakoon. Toinen huippujuttu tiskaamista ja tiskikoneen tyhjentämistä inhoavalle oli, että päivittäisen siivouksen yhteydessä tiskattiin myös kupit ja lautaset eikä itse tarvinnut tehdä niiden eteen mitään - ihan parasta! Hotellihuone ja muu hotellialue olivat kyllä todella siistejä ja näki, että henkilökunta tekee työnsä huolellisesti ja aurinkoisella asiakaspalveluasenteella.

Hotellialueella oli useita uima-altaita, joista käytimme kahta, sillä muut olivat enemmänkin lapsille suunnattuja. Päivittäin järjestettiin maksutonta allasjumppaa (ja muuta liikuntaa kuten core-treenejä, joihin en tosin tutustunut, olinhan sentään lomalla :D) ja vesiliukumäkiä pääsi laskemaan aikuisetkin. Voi sitä riemua, kun halusi kiivetä aina vain uudestaan ja uudestaan laskemaan - ymmärrän hyvin, miksi lapset viihtyisivät liukumäissä vaikka koko päivän!

Hotelli sijaitsee aivan merenrannalla ja tästä syystä oli helppo lähteä polskimaan myös isommille vesille. Merivesi ja allasvesi olivat käytännössä ihan yhtä lämpimiä, joten palelemaan ei päässyt kummassakaan. Uimarannalta pääsi myös kokeilemaan erilaisia ekstriimlajeja, mutta vähemmän uhkarohkeana pysyttelin ihan vain rantavedessä ja kelluin tyytyväisenä aaltojen keinutuksessa.

Hotellialueella on myös kaksi ravintolaa sekä juomapuolen ravintola. Muutamana päivänä söimme hotellilla ja ruoka sekä palvelu oli kyllä todella hyvää :) Myös hinnat olivat edullisia verrattuna Suomen hintatasoon. Parina iltana kävimme myös kuuntelemassa musiikkiesityksiä hotellin baarissa. Musiikkiesitykset eivät ihan vetäneet vertoja Kanarialla nähtyihin esityksiin, mutta ihan kelpoviihdettä nekin olivat.

Ruokailimme myös kaupungilla hotelliravintolan lisäksi ja ehdottomasti esiin täytyy nostaa ravintola, joka oli ehdottomasti ylitse muiden. Ravintola Passaggio lähellä Ayia Napan keskustaa houkutteli meidät syömään pariin otteeseenkin. Ravintola oli todella siisti, henkilökunta ystävällistä sekä aurinkoista ja ruoka oli todella hyvää. Selasin myös ravintolan saamia arvosteluja TripAdvisorissa ja näköjään todella moni muukin on tykännyt ravintolan ruuista. Kannattaa käydä, jos vain Ayia Napalle on joskus menossa; ruokalistalta löytyi monenlaista pastasta pizzaan, burgereihin ja paikallisiin ruokiin.

Hotelli ansaitsee kyllä arvosanakseen täyden kympin, sillä kaikki toimi hienosti, kaikkialla oli todella siistiä (kierrätysihmisille tiedoksi, kaikki jätteet lajiteltiin omiin astioihin) ja henkilökunta oli ystävällistä ja avuliasta. Henkilökunnan avuliaisuudesta hyvänä esimerkkinä se, kun huoneemme oven lukko reistaili jo toistamiseen, siistijä tuli heti meidät nähtyään ilmoittamaan asiasta ja pohtimaan, miten saamme sen korjattua uudelleen. Vika oli kuitenkin kortin heilautuksella hoidettu, mutta tuli olo, että hänelle oli tärkeää, että tavaramme ovat turvassa ja ovemme pysyy lukossa niin halutessamme.

Onko kukaan muu käynyt Sunwing-hotelleissa jossain päin maailmaa? :) Millaisia hyviä tai huonoja hotellikokemuksia teille on reissuiltanne jäänyt?

Kypros Ayia Napa - osa 1

Lähes kuukauden mittainen blogihiljaisuus on tullut tiensä päähän, nimittäin täällä ollaan taas! Menneeseen kuukauteen on mahtunut niin paljon kaikkea, etten ole yksinkertaisesti edes avannut tietokonetta syyskuun toisen päivän jälkeen. Nyt on vihdoin aikaa istahtaa alas ja päivittää teille lomakuulumisia Kyprokselta! Kyllä, kahdeksan päivää auringon alla teki terää näinkin aurinkoisen kesän jälkeen ja rusketuksestakin on vielä häivähdys jäljellä!

Vietettiin siis syyskuun toinen viikko siskoni ja vanhempieni kanssa Ayia Napalla. Lämpöä riitti joka päivälle vähintään 32 astetta ja aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta. Ei varmaan tarvitse paljon arvailla, miten tämä "tanorektikkoperhe" sai päivänsä kulumaan - uima-altaalla ja aurinkotuolissa <3 Kiteytetysti voin sanoa, että reissu oli todella rentouttava ja oli ihana päästä lomalle, jolla ei kertakaikkiaan tarvinnut edes astioitaan tiskata - kyllä nyt taas jaksaa uudella energialla arkea ja kiirettä.

Ihan aurinkotuolissa makoiluksi loma ei kuitenkaan mennyt, sillä ehdittiin piipahtaa useampaan otteeseen Ayia Napan keskustassa ruokailun, maisemien katselun ja shoppailun merkeissä. Lisäksi yhtenä aamuna päätettiin lähteä Larnacaan shoppailemaan. Tarkoitus oli hypätä bussin kyytiin, joita meni hotellin edestä "20 minuutin välein". Vaan ahdistelevien taksikuskien ja neljän turhaan pysäytetyn bussin jälkeen aloimme epäröidä, meneeköhän niitä kuitenkaan ihan niin taajaan. Pienten selvittelyjen jälkeen kuulimme, ettei busseja Larnacaan menekään kuin kuusi päivässä, mutta ehdimme kuin ehdimmekin yhteen niistä ja pääsimme kaupunkiin kiertelemään.

Ilmeisesti ihmiset suosivat Kyproksella paljon takseja, sillä julkisten kulkuneuvojen aikataulut ovat ihan omaa luokkaansa. Vastaanottovirkailija sanoi, että kun bussi lähtee muutaman kilometrin päästä kello 12, se on noin 15-30 minuutin päästä hotellillamme. Aikahaarukka tuntui jo jutteluvaiheessa melko suurelta, mutta bussi myöhästyi vielä tuostakin ajasta - onneksi lomalaisilla ei ollut kiire ja pääsimme kuin pääsimmekin ihmisten aikoihin vielä kaupunkiin, mutta miten ihmeessä ihmiset voisivat mennä bussilla töihin, jos aikataulut ovat noin epämääräiset! Mutta ei muuten ollut bussimatka hinnalla pilattu; 45 kilometrin matka meno-paluu -lipulla kustansi 7 euroa per henkilö. Mihin tällä rahalla pääsee Suomessa, kymmenen kilometrin päähän huoltsikalle?

Kahdeksan päivää hujahti kyllä ihan mieletöntä vauhtia, ja oli ihana viettää aikaa perheen kanssa kokonainen viikko <3 Oli myös mukavaa päästä monen monen vuoden jälkeen lämpimään, vaikka lentäminen - ja matkustaminen ylipäänsä - jännittikin aikaslailla. Lopulta kannatti kuitenkin voittaa pelkonsa, sillä muistoksi jäi ihania kesäisiä tunnelmia rakkaiden ihmisten kanssa.

Ajattelinkin jakaa lomaa muutamaan eri postaukseen, jotta näistä ei tule ihan mielettömän pitkiä. Tämä lienee sellainen avauspostaus, jossa saa fiilistellä aurinkoisia maisemia ja lomatunnelmia, mutta luvassa olisi myös muun muassa tarkempaa tietoa hotellista, vinkkejä hyviin ruokapaikkoihin sekä tietenkin niitä aurinkoisia kuvia paljon paljon lisää!

Oletteko käyneet Kyproksella? :)