SOCIAL MEDIA

lauantai 31. lokakuuta 2015

Tänään sytytän kynttilän

"I miss you, I miss your smile
And I still shed a tear every once in a while
And even though it's different now
You're still here some how

My heart won't let you go
And I need you to know
I miss you"




 Sydämessäni on monta ihmistä ja eläintä, jotka ovat siirtyneet pilvenreunalle katselemaan maailmaa. Yleensä sanat tulevat helposti postauksiin, mutta nyt jotenkin tuntuu, että toisaalta olisi paljon sanottavaa ja toisaalta siltä, että voisin olla kirjoittamatta mitään ja silti jokainen lukija tietäisi, miltä minusta tuntuu.


Kävin viemässä vaarille ja papalle kynttilät hautausmaalle, missä pienet valot tuikkivat tuhansissa ja taas tuhansissa lyhdyissä. Vaikka molempien poismenosta on kulunut jo useampi vuosi, kyyneleet nousevat silmiin aina kauniita muistoja muistellessa. Paljon iloa, naurua, yhteisiä hetkiä ja ennen kaikkea rakkautta. Ikävä ei mene koskaan pois, mutta miusta sen ei kuulukaan mennä. Kaipaan näitä rakkaita ihmisiä, mutta tiedän samalla, että he katselevat pilvenreunalta elämääni ja ovat mukana kaikessa mitä teen.


Ajattelen monesti, että "kyllä vaari ja pappa olisivat nyt minusta ylpeitä, jos näkisivät", mutta samaan aikaan minulle tulee tunne, että kyllä he näkevät, tukevat ja iloitsevat. Muistoissamme rakkaamme elävät ikuisesti, eikä kukaan voi viedä meiltä niitä ihania muistoja pois. Tänään sytytän kynttilän kaikille poismenneille rakkaille, joille voin heiluttaa katsellessani tähtiä miettien, että rakastan heitä aina ja he ovat aina elämässäni <3

"I'm so thankful for the moments,
so glad I got to know
The times that we had I'll keep like a photograph

Hold you in my heart forever
I'll always remember you"


Voimia kaikille - ja muistelkaa niitä iloisia ja onnellisia yhteisiä hetkiä hymyillen.


10 kommenttia :

Kiitos kommentistasi! :)