Kevennyspäiväkirjat: Mistä niitä kiloja taas on tullut?

Kevennyspäiväkirjat on uusi postaussarja, jota pääset seuraamaan minun ja Camillan blogeissa, mutta myös Kevennyspäiväkirjat-blogissa. Me tytöt päätettiin, että nyt on aika alkaa karistaa taas mystisesti vyötärölle hiipineitä kiloja, löytää lisäenergiaa arkeen sekä  nauttia liikunnasta. Asetettiin projektillemme myös aivan konkreettiset numerotavoitteet tukemaan matkaamme - itseäni motivoi ainakin ihan valtavasti vaa'an lukemat, joten eikun hommiin!

Sairastellessani olen katsonut kymmeniä jaksoja erilaisia treeniohjelmia; pääasiassa Jutta ja 10 suurta unelmaa sekä Rakas, sinusta on tullut pullukka -sarjat ovat pyörineet läppärillä ja televisiossamme. Minusta on ihana nähdä, miten ihmiset onnistuvat saavuttamaan tavoitteitaan ja samalla se motivoi myös asettamaan omalle toiminnalle suuntaviivoja. Sairastelun aikana olen ehtinyt ainakin kerätä valtavan määrän motivaatiota syksyn treeneihin sekä suunnitella, millaisella ruokailupolitiikalla lähden kohti tavoitteitani.

Rakas, sinusta on tullut pullukka -ohjelmassa juontaja aina kysyy, paljonko laihduttaja on lihonut esimerkiksi viime vuosien tai parisuhteen aikana. Aloin miettiä, että Joensuuhun muuttaessani painoin kymmenen kiloa vähemmän kuin nyt! Toki paino on vuosien aikana vaihdellut suuntaan ja toiseen useammankin kilon. Ja ei, lihominen ei ole parisuhteen syytä, ihan olen itse herkut suuhuni laittanut - myös silloin, kun toinen osapuoli on sanonut tarjoamilleni suklaarusinoille ei kiitos. Kaksi kiloa vuodessa ei ole älytön määrä, mutta se on kuitenkin sen verran, että tällä hetkellä olen painoindeksin mukaan lievästi ylipainoinen!! Toki vain reilun kilon verran, mutta kuitenkin se herättää pohtimaan, että jotain on tehtävä.

Tällä kertaa se jotain ei ole tiukka valmennus, jossa halutaan maksimaalliset tulokset minismaallisessa ajassa. Ei. Tällä kertaa se on aiemmassa postauksessani kertomaa fiksua syömistä, normaalia kotiruokaa, säännöllistä liikuntaa ja herkkuhetket sallivaa painonpudotusta. Tällä kertaa tarkoitus ei ole myöskään hikoilla vain salin puolella ajatuksena, että vain jalkaprässiä tekemällä voi laihduttaa fiksusti. Haluan, että viikossani on monipuolista liikuntaa, jota voi tehdä myös fiiliksen mukaan; ei siis neljää salitreeniä viikossa, jos ei tee mieli, vaan esimerkiksi kaksi kävelylenkkiä, ryhmäliikuntatunti ja yksi salikerta. Pääasia, että on liikuntaa!

Ruokavalio on kuitenkin se, mikä eniten vaikuttaa tuloksiin. Arpaonni suosi minua pari viikkoa sitten ja sain ilmaisen pt-kerran läheiselle salille. Kävimme pt:n kanssa läpi saliohjelmaa, mutta keskustelimme myös paljon ravinnosta ja sen merkityksestä treenatessa. Ammattilaisen mielipide oli helpottava; jos viikon syö nätisti, voi hyvillä mielin pitää vaikkapa lauantaina herkkupäivän, jolloin tulee enemmän kaloreita. Hänen mukaansa tällainen toiminta buustaa aineenvaihduntaa sen sijaan, että se lihottaisi. Tieto oli aika helpottava, sillä aiemmat laihdutuskuurinihan ovat perustuneet nimenomaan herkuttomuuteen. Olen jo nyt huomannut, että koska tiedän yhtenä päivänä viikossa voivani pitää perinteisen karkkipäivän, ei minun tee edes juurikaan mieli herkkuja.

Kolmas aiemmasta poikkeava seikka on aikataulu. Pisin diettini on kestänyt 10 viikkoa ja olen kyseisessä ajassa pudottanut parhaimmillaan 6 kiloa eli yli 0,5 kiloa viikossa. Nyt olemme Camillan kanssa asettaneet pudotuksillemme tavoitteeksi helmikuun ensimmäisen päivän, jolloin keventäjäsiskoni lähtee nauttimaan tuloksistaan Kanarialle. Aikaa on siis peräti viisi kuukautta ja karistettavaa 8 kiloa! Määrä kuulostaa yllättävän suurelta, mutta ensimmäiset pari kiloa ovat vain nestettä ja pudotuksen jälkeenkään en ole vielä niin hoikka kuin olin Joensuuhun muuttaessa, mutta se ei ole tarkoituskaan - olen pudotuksen jälkeen painoindeksin mukaan noin normaalipainon keskikohdassa ja uskon, että vaikutukset jaksamiseen ja terveyteen ovat mittavat tuolla pudotuksella. Tiesittekö muuten, että ihmiset, jotka syövät, nukkuvat ja liikkuvat huonosti, sairastelevat muita enemmän ihan perusflunssiakin!

Muutosta lähdetään siis tekemään maltilla, järjellä ja hyvällä mielellä! Parasta on, että miulla on samassa jamassa oleva tsemppisisko puhelimen päässä ja saamme tukea toisistamme plus voimme jakaa hyvät treenivinkit! Tänään olen jo aloitellut projektia ruokavalion puolelta, sillä sairaslomani jatkuu vielä huomisen enkä senkään jälkeen voi heti rynnätä treenaamaan, ettei tule mitään jälkitauteja. Ruokavalion merkitys on kuitenkin 80% tuloksista, joten siitä on hyvä aloittaa. Ainiin ja suunnitellahan voi aina; edessä siintää uusi harrastus tanssin parissa ja saattaa olla, että salin vaihtaminenkin tulee ajankohtaiseksi - tästä on hyvä jatkaa!

Onko ketään muuta purrut kevennyskärpänen näin syksyn lähestyessä? Millaista liikuntaa tykkäätte harrastaa? :)