Lomalla Katinkullan Golfharjussa

Viime viikonloppuna juhlistettiin Mikon valmistumista lomailemalla viikonloppu Vuokatin Katinkullassa. Reissu oli valmistujaislahjani hänelle, sillä halusin antaa jotain sellaista, minkä hän muistaisi vielä pitkään valmistumisen jälkeenkin. Aineellisia lahjoja on välillä niin hankala keksiä, että miusta matka oli tässä kohtaa hyvä vaihtoehto; rentoutumista opintojen päätteeksi kauniissa maisemissa tehden sitä mitä sattuu milloinkin huvittamaan. Ja nimenomaan sankarin mieltymysten mukaan; siksi en edes sen kummemmin suunnitellut, mitä tehtäisiin, mutta tiesin Vuokatissa olevan laaja mahdollisuus tehdä vaikka mitä.

Huoneistomme sijaitsi Golfharjussa eli aivan kylpylän vieressä uusissa luhtitaloissa. Huoneisto oli kaksi kertaa kotimme kokoinen, mikä hämmensi kyllä aluksi todella paljon; miten ihanan kodikasta ja tilavaa huoneistossa olikaan. Huoneisto koostui isosta olohuone-keittiö -yhdistelmästä, makuuhuoneesta, kylpyhuoneesta, saunasta sekä tilavasta parvekkeesta kaasugrillillä varustettuna - niin ja lisäksi oli vielä erillinen wc, jos vaikka nainen päättää valloittaa toisen hiustenlaittoa tai meikkausta varten! Keittiöstä löytyi kaikki tarvittava aina astiastoista mikroaltouuniin, leivinpaperiin ja leivänpaahtimeen. Plussaa myös siitä, että meidän ei tarvinnut tiskata, sillä tiskikone hoiti moisen tylsyyden puolestamme.

Huoneistossa olisi lomaillut kyllä mielellään pidemmänkin ajan, sillä kaikki tarvittava oli helposti saatavilla ja löysin itseni aina vain uudelleen ja uudelleen ihastelemasta asumustamme - olin kuitenkin kuvitellut vuokraamani huoneiston hyvin erilaiseksi ja pienemmäksi. Talvea ajatellen huoneistossa oli takka, jota voisi lämmitellä ja kyplyhuoneesta löytyi muun muassa kuivauskaappi, jos laskettelureissun jälkeen vaatteet olisivat märät. Kesäaikaan pääsimme kuitenkin hyödyntämään huoneistoon kuuluvia polkupyöriä, joilla oli kätevä fillaroida ympäri mökkikylää ja käydä jopa kaupassa. Minut tunnetaan työmatkapyöräilyn vihaajana, mutta heti kun pyöräily muuttuu vapaaehtoiseksi eikä paikasta toiseen siirtymiseksi, miekin alan tykkäämään siitä!

Vietettiin paljon aikaa huoneistolla saunoen, grillaillen ja ihan vain rentoutuen. Koska säät suosivat, pyrittiin olemaan mahdollisimman paljon ulkona ja löydettiinkin pyöräilyreissuillamme minigolf-rata, jonne päätimme suunnata pelailemaan. Se on kyllä sellainen laji, mihin ei kyllästy ikinä! Lauantaina käytiin myös syömässä hotellin ravintolassa, jossa on muuten ihan älyttömän hyvät pizzat! Vaikka huoneistossa olikin oma jääkaappi, on sitä joskus kiva istahtaa vain valmiiseen pöytään ja nauttia kiireettömyydestä.

Kylpylä ei kuulunut huoneistoomme ja olimmekin päättäneet mennä vasta sunnuntaina lillumaan altaisiin. Jälkeen päin ajateltuna oli ihan kiva, ettei kylpylä kuulunut vuokraan, sillä sitten olisi helpommin tullut paine viettää siellä enemmänkin aikaa. Sen sijaan nyt ehdimme ulkoilemaan ja tutustumaan muuten alueeseen - ehkä talvella tilanne voisi olla toisenlainen. Sunnuntaina kuitenkin suuntasimme porealtaisiin ennen kotiinlähtöä ja se kruunasikin mukavasti koko viikonlopun. Heillä oli vielä jotkin kampanjapäivät ja saimme kylpyläliput todella edullisesti ja saimme vielä kolme extralippuakin mukaan - pakko siis varmaan suunnata vielä uudelleen Katinkultaan tänä vuonna!

Lahjansaaja ihan selkeästi tykkäsi lahjastaan ja sanoi viikonlopun olleen mieluinen, joten lahja oli selvästikin onnistunut. Plussaa siitä, että meneillään ei tainnut olla kuumin sesonkiaika, jonka ansiosta esimerkiksi kylpylässä oli väljää, ravintolassa ei tarvinnut odotella ruokaa tuhottoman kauaa eikä esimerkiksi minigolf-radoilla ollut tungosta. Tämä oli toinen kertamme Vuokatissa, mutta vieläkin jäi paljon koettavaa seuraaville kerroille - niin paljon mahdollisuuksia erilaisiin aktiviteetteihin sieltä löytyy!

Taisi tulla kyllä miniloma itsellekin tarpeeseen, sillä aikamoista puurtamista on ollut kevät taas ja jotenkin odotan niin paljon jo juhannusta ja sen jälkeen koittavaa pidempää lomaa. Lämmöllä voin kyllä suositella Vuokattia kesälomakohteena kaikille, joilla on vielä suunnitelmat avoinna - vaikka osa mökeistä näytti ulospäin jopa hieman murjuilta, ne olivat sisältä ihan täysin rempattuja ja kauniita. Loistopaikka lomailla niin pariskuntana kuin perheenä :)

Oletteko käyneet koskaan Katinkullassa? Mikä on teidän suosikkilomakohteenne tai minne suosittelisitte matkustamaan kesällä? :)

Viime viikkoina olen...

Aika on kulunut kuin siivillä auringosta ja lomapäivistä nauttiessa. Sisälle ei malttaisi iltaisin tulla ollenkaan, kun haluaisin vain nauttia noista säistä ja ottaa rennosti. Salikäynneistä ei ole tietoakaan, mutta lenkkeilyt ulkosalla ovat olleet pinnalla sitäkin enemmän. Mitä kaikkea viime viikkoihin onkaan siis mahtunut;



...rauhallisia kävelylenkkejä luonnon keskellä
...paljon grillausta omalla parvekkeella
...inspiroivia työpäiviä
...ystävän kanssa ensimmäisistä aurinkoisista päivistä nauttimista heidän terassillaan
...luonnon kukkaanpuhkeamisen ihmettelyä
...muutama hikinen salitreeni
...vaatekaapin inventaariota
...niiden ärsyttävien pikkujuttujen siivousta (kuten tahmatassuista tulleet jäljet kaappien ovissa)



...uuden joensuulaisen Café Rosen ihanien kakkujen maistelua ystävien kanssa
...päiväreissu Lappeenrantaan ystäväni Tuulin luokse
...Mikon valmistujaisten suunnittelua
...kesälomapäivistä nauttimista
...silkkaa lorvimista ilman mitään päämäärää
...pyöräilyä
...kesävaatteiden etsintää ja sovittelua



...pullavohveleita ystävän kanssa Vesikioskilla
...rusketuksen metsästystä
...Mikon valmistujaismatkalla rentoutumista Vuokatin Katinkullassa
...minigolffia
...omasta valmistumisesta haaveilua
...tentteihin pänttäämistä
...saunomista hellepäivien päälle (sinne vain kaipaa aina)
...kampaamokäynti, jolla kampaajani loihti miulle aivan uudenlaiset ihanat hiukset



...valokuvailua luonnon keskellä
...Spotifyn soittolistoja
...järvivesien lämpenemisestä haaveilua
...kesälomasuunnitelmien tekoa
...uusien kuulokkeiden metsästystä ja testailua
...suosikkisarjoja iltaisin telkkarista
...parvekkeen kesäkuntoon laittamista
...letityksen opettelua



Mitä teidän viikkoihinne on mahtunut? :) Oletteko ehtineet nauttia näistä lämpimistä keleistä? Me lähdemme ystäväni kanssa tänään nauttimaan auringosta sup-laudoilla, en malta odottaa iltaa!

Luokanopettajan yliopistovuodet numeroina

Keskiviikkona suljin viimeisen kerran yliopiston oven pakollisten läsnäolotuntien jälkeen. Miulla on jäljellä enää alle kymmenen kirjatenttiä, joten ennen joulua toivon hymyileväni maisterinpaperit käsissäni! Olo oli niin helpottunut, kun tiesin, ettei tarvitse enää istua tunneilla, vaan nyt kaikki on kiinni enää tenteistä - alan olla jo ihan valmis lopettamaan opiskelun ja siirtymään kokonaan työelämään.

Yliopisto-opintoni ovatkin herättäneet hilpeyttä kavereideni keskuudessa, sillä olen käynyt koulussa syömässä esimerkiksi 10 kertaa viiden vuoden aikana! Siitä lähtikin idea yliopistovuodet numeroina -postaukseen, joten tässä viimeiset viisi vuotta lukuina.

483 opintopistettä valmistumispäivänä. Tällä hetkellä kasassa on 403 pistettä ja kursseja on tarkistuksessa vielä noin 20 pisteen edestä eli täysin mahdollista saada tuo 483 pistettä kasaan ennen joulua! Tutkinnon laajuushan on 300 opintopistettä, mutta halusin käydä kunnolla sivuaineita, jotta ei tarvitsisi heti palata yliopistoon.

4 sivuainetta. Soveltavan kasvatustieteen eli opettajaopintojen lisäksi suoritan äidinkielen, kirjallisuuden, alkukasvatuksen sekä mediakulttuurin ja viestinnän sivuaineopinnot. Luokanopettajan perusongelma; kaikki kiinnostaa! Mutta olen iloinen valitsemistani sivuaineista, sillä koen niiden olevan minulle sopivimpia ja toivottavasti erityisesti alkukasvatuksen opinnot auttavat minua pääsemään työskentelemään pienten oppilaiden kanssa.

3 opiskeluhetkeä kirjastossa. Olisin voinut jättää väliin kaikki nuo kerrat, kun päätin kotikoneen sijaan tehdä jotain koulun tietokoneilla: ne eivät ikinä auenneet nopeasti, vaan piti odotella jopa 20 minuuttia, että sai jonkin koneen auki. Lisäksi koululla työskentelyssä ei ole mitään parempaa kuin kotioloissakaan, sillä koen saavani asioita yhtä hyvin aikaan ympäristöstä riippumatta. Ja koululla ei pysty kesken kaiken lounastamaan toisin kuin kotona - tai edes jalottelemaan työskentelyn välissä. Jos peppusi nostat, koneesi menetät.

10 koululounasta. En tykkää puolivalmisteista enkä muutenkaan teollisesti tehdystä ruuasta. Olen myös suhteellisen nirso, joten olen kokenut omat eväät paremmaksi vaihtoehdoksi. Koulupäivät eivät yleensä ole edes kovin pitkiä ja jos ovat, ruokailuun on aikaa 30 minuuttia, joka on todella vähän, kun sinä aikana pitää jonottaakin ruoka ja siirtyä oikeaan luokkaan ruokailun jälkeen. Ainoa plussapuoli on tuoreet leivät, joita koululounaalla on saanut, niistä tykkään - mutta eihän sitä ateriaa kannata vain leivän takia ostaa.

2 opiskelijabilettä. Yliopiston alkaessa sanottiin, että jää yksin, jos ei käy opiskelijabileissä. Peloteltuna menin sitten kaksiin bileisiin, mutta olo oli todella yksinäinen. En halunnut juoda itseäni humalaan, koska se ei ole yhtään minua. Ekoissa bileissä odottelin baarissa, että koska kehtaa lähteä kotiin, toisissa bileissä huijasin olevani antibioottikuurilla, etten voi juoda ja sain lähteä heti kaupunkisuunnistuksen jälkeen hyvillä mielin kotiin!

Tuhansia tunteja istumista koulunpenkillä. Varsinkaan loppuaikoina ei olisi jaksanut enää raahautua kolmena päivänä viikossa puoleksitoistatunniksi kouluun. Jos kurssin pystyi suorittamaan itsenäisesti, valitsin aina sen, koska silloin pääsi puolet helpommalla ja oppikin jotakin. En opi siitä, että istutaan luokassa vain kuuntelemassa, miun pitää saada tehdä, lukea ja tehdä muistiinpanoja, jotta opin.

1 romahtaminen kaikkeen stressiin. Kuten olen aiemminkin kertonut, pari vuotta sitten oli vaikea hetki, kun tekemistä oli ihan liikaa. Lopulta itkin vain mielettömästi ja hoin, etten jaksa. Sitten järkättiin Mikon kanssa miun kalenteri ja elämä voitti. Mutta liiasta stressistä luopuminen vaati sen, että huomasi konkreettisesti, ettei vain jaksa enää sellaista kiirettä.

10-30 tuntia töitä viikoittain koulun lisäksi. Tiesin jo alussa, että haluan tehdä töitä samaan aikaan kun opiskelen, sillä opintoja oli kuitenkin aika vähän ja aikaa jäi hyvin töille. Toki tuutorit ja opiskelukaverit sanoivat tähänkin, että todella hölmöä, koska opiskeluaikana kuuluu nauttia opiskelijaelämästä ja juhlia - töitä ehtisi tekemään myöhemmin. Ilolla kuitenkin tein töitä ja sain lopulta jopa nykyisen työpaikkani, jossa olen saanut todella paljon uusia haasteita ja jopa vakkarisopparin. Ja tuntuu hyvältä, ei siltä, että olisin heittänyt opiskeluaikani hukkaan töissä olemalla.

Kymmeniä euroja parkkimaksuihin. Koulumatkaa on ollut neljän vuoden aikana 2,5 kilometriä suuntaansa, joten minähän olen mennyt varmasti useammin autolla kuin kävellen tai pyörällä. Kyllä, vähän hassua, mutta vihaan koulu-/työmatkapyöräilyä ja kävelyyn menee niin paljon aikaa, että nukun mieluummin sen verran kauemmin. Yliopistolla ei ole paljoakaan parkkitilaa, mutta onneksi viereisellä maksullisella parkkiksella saa parkkeerata edullisesti 0,50e/tunti.

4 käyntiä YTHS:llä. YTHS on siis opiskelijoiden "terveyskeskus", jonne ei pääse koskaan, koska aina on vaihtoehtona syödä Buranaa ja olla kotona. Kerran miulta vääntyi koulussa pikkurilli liikuntatunnilla ja soitin kolme kertaa aikaa lääkärille. Lopulta sain ajan hoitajalle, joka passitti suoraan röntgeniin ja sormeen tuli lasta kahdeksi viikoksi. Mutta Buranallahan siitä olisi selvitty, kuten ensimmäisellä kahdella soitolla ehdotettiin. Fysioterapeutillekin olisi kerran ollut tarve jalkojen virheasennon vuoksi, mutta lääkäri sanoi heti kättelyssä, että ainakin 3-4 kuukautta menee, että sinne pääsee. Samoin ihotautilääkäriaikaa varatessani helmikuussa, sain ajan syykuulle. Sanoin, että taidan käydä muualla. Siinä syy siis vain neljään käyntikertaan.

100 "koska mie valmistun" -kysymystä. Valmistuminen alkaa olla jo niin lähellä ja odotan sitä niin kovasti, että kysyn tuon kysymyksen monta kertaa viikossa! Mutta vielä mie valmistun, kun jaksan tehdä töitä sen eteen!

Yllättikö joku kohta? Millaisia numeroita muiden opiskelijoiden listoilla on?