Mitäpä, jos ostaisit sopivan kokoiset housut?

Kesä, terassit, ulkona syödyt lounaat, extemporejätskit kioskilta ja illalla grillissä kuumenevat herkut kuuluvat näihin päiviin. Vaan iskeekö kaikesta syöpöttelystä ahdistus, jonka kaveriksi saat kiristävät housut ja pari kesäkiloa? Eikä auta, vaikka joku sanoisi, että "kevennät sitten syksyllä" tai että "kesä on kesä". Millä siis välttää ruokamorkkis, mutta silti nauttia kesäherkuista?

Kun lakkasin noudattamasta pilkulleen FitFarmin Bikini Challengen ohjeita, pelkäsin automaattisesti heti lihovani ja menettäväni kaikki tulokset. Vahtasin asiaa myös peilistä ja vaa'alta säännöllisesti, kunnes totesin, että moinen on aivan turhaa. Tunsin oloni koko ajan hyväksi enkä vaikuttanut merkittävästi lihoneeltakaan, vaikka olin ottanut hieman rennommin. Aloin ajatella, että miksi koko ajan pitäisi nipottaa syömisistä ja kieltäytyä kaikesta, mikä ei kuulu "hyvään ruokavalioon". Eikö välillä voisi vain nauttia hetkestä, käydä kaverin kanssa jäätelöllä tai istahtaa loman kunniaksi terassille lipittämään lasillisen pari siideriä?

Aluksi minulla olikin syyllinen olo, kun aiemmin napakat housut tuntuivat oikeasti kiristäviltä, kun yritin laittaa ne jalkaani. Tuntui, ettei tämä näin voi mennä, pakko dietata. Päätin kuitenkin syödä pääasiassa fiksusti, mutta sallia herkuttelut, jos sellainen tilanne tulee eteen. Ja ei, ne housut ei nyt kiristä yhtään sen enempää kuin tuon päätöksen tehdessäni - kun kaikki ei ole niin tarkkaan kiellettyä tai sallittua, ei tee edes mieli niin paljon herkkuja, mutta silti niitä on ihana nauttia hyvällä omalla tunnolla. Esimerkiksi keskiviikkona kävimme muutaman ystäväni kanssa syömässä ja popsimme vielä isot jälkiruuat pääruuan päälle eikä ketään vaikuttanut harmittavan yhtään syöty kalorimäärä, miksi siis minuakaan pitäisi harmittaa?

Tiistaina sen sijaan kävimme ystäväni kanssa ostoksilla ja löysin muutaman ihanan vaatteen - muun muassa farkut koossa M, jota olen pelännyt pitkään. Kirjoitin aikanaan postauksen siitä, että onhan sillä väliä, onko XS vai L, sillä erilaiset kokomerkinnät tuntuivat silloin yhdellä jos toisellakin määrittävän sitä, millaisena näyttäytyy ulkoisesti. Itsekin olen ajatellut, etten halua ostaa M:n housuja tai paitoja, koska jos niin käy, on aika laihduttaa. Nyt kuitenkin ymmärrän, että M on lyhenne sanasta medium ei jättisprättisnainen, jonka on aika siirtyä syömään pelkkää salaattia. Niimpä otin järjen käteen ja mietin, kannattaako minun yrittää ahtaa jalkaani S-koon housut vain siksi, että kokolapussa lukee numeron pienempi koko ja samalla housut tuntuvat aivan hirveiltä jalassa (kuka muuten näkee niitä kokolappuja koskaan?). Voisinko kenties ostaa sopivat housut ja nauttia siitä, että ne eivät purista, mutta näyttävät silti hyviltä?

Marssin sovituskoppiin ja totesin, että farkut näyttivät ihan tosi hyviltä ja tuntuivatkin vielä mukavilta. (Näyttivät muuten huomattavasti paremmilta, kun olivat sopivaa kokoa eivätkä pienintä mahdollista mahtuvaa kokoa.) Siispä ostin hyvillä mielin ne, eikä se muuttanut käsitystäni siitä, miltä näytän tai minkä kokoinen olen. Miksi ylipäätään koko ajan pitäisi miettiä sitä, minkä kokoinen on ja miltä näyttää? Tietenkin nyt järki täytyy pitää päässä ja en minäkään ylipainoa halua, sillä se on terveydelle haitallista, mutta jokin pieni pala on loksahtanut paikoilleen, kun vihdoinkin ajattelen, ettei laiha ja mahdollisimman timmi ole ainoa kaunis ulkonäkö. Kaunis voi olla niin monella tavalla ja jo ostamalla sopivankokoiset vaatteet, voi saada ihmeitä aikaan!

Kesälläkin on siis miusta tärkeää huolehtia siitä, ettei nyt ihan läskiksi vedä koko syömistä ja unohda liikkua, mutta en näe järkevänä jokaisesta suupalasta huoliakaan. On muuten ollut aika ihanaa ja helpottavaa, kun voi kokkailla normaalia kotiruokaa eikä tarvitse miettiä, että nyt siihen muuten tuli kevytkermaa, eihän sitä voi syödä. En myöskään näe tällä hetkellä peilistä mitään pullukkaa naista, vaan kauniin nuoren naisen, jolla on hyvä olla henkisesti ja fyysisesti ja se on miulle nyt juuri se tärkein juttu!

Oletko itse yrittänyt sinnikkäästi vaan aina mahtua samaan vaatekokoon tai vaatteisiin, joihin olet joskus mahtunut? Ahdistaako kesällä herkuttelu ja miten selätät ahdistuksen?