Stressittömyyden salaisuus

"Kun miulla on niin kauhee kiire", "Miulla on niin hirvee stressi", "Siis ihan kamalaa, kun miun elämä on näin rankkaa!". Kuulostaako tutulta? Jokaisen lähipiiristä löytyy varmasti se henkilö, jolla on tunnetusti paljon rankempaa kuin kaikilla muilla, jatkuva stressi ja miljoona asiaa, joita pitäisi tehdä, mutta ei vain ehdi. Lopulta meillä kaikilla ihmisillä on pitkälti ihan samat asiat hoidettavana, mutta se miten ja millä asenteella ne hoitaa, vaihtelee paljon ihmisten välillä.

Ihmiset stressaavat eri asioista ja erilaisella voimakkuudella - osa stressaa jopa ihan turhista asioista ja toisaalta stressaantuneena tuntuu, että ihan arkipäiväisetkin asiat kuten imurointi, tuntuu lisästressiltä. Stressi on kuitenkin pitkälti ihan itseaiheutettua eli oma vika. Tämän sain kokea kantapään kautta puolitoista vuotta sitten, kun valutin perunakattilasta vettä ja yksi peruna luiskahti tiskialtaaseen. Aloin itkeä vuolaasti ja heittäydyin sohvalle parkumaan. Tiputin kalenterin lattialle ja nyyhkytin, että elämäni on ihan liian kiireistä ja miulla on kamala stressi. Mikko poimi kalenterin ja avasi sen, kysyi, mitä minun pitää tehdä ja ehdotti, että järjestetään kalenteri yhdessä. Niin hyvältä kuin se tuntuikin, ymmärsin, että minun oli ihan itse muutettava käytöstäni, ei siihen pystyisi kukaan muu eikä stressi todellakaan ole kenenkään muun vika.

On oma valinta opiskella, käydä töissä, työskennellä useammassa paikassa, hankkia lapsia, ottaa asuntolaina ja aikatauluttaa elämään menoja. Tietenkin tästä on nyt rajattava ulos paine, joka aiheutuu esimerkiksi sairauksista, työpaikan menetyksestä, avioeroista ja muista oikeasti vakavista asioista. Mutta stressi joka aiheutuu siitä, että on valinnut lastenhankinnan ja opiskelun yhtä aikaa, on jokaisen oma valinta. Samoin kolmen työn tekeminen samanaikaisesti - ja talonrakennus ja muut päätettävissä olevat asiat.

Ihmisellä on luontainen taipumus ajatella kaikista asioista ensiksi sitä pahinta vaihtoehtoa, sillä niin ihminen on selviytynyt historiansa aikana. On täytynyt miettiä esimerkiksi mitä tapahtuu, jos lähtee metsästämään ruokaa eikä saa sitä - miten siitä selvitään. Tänä päivänä kaikesta ei kuitenkaan tarvitsisi ajatella niin negatiivisesti vaan pitäisi ennemmin ajatella niitä positiivisia puolia. Jos kaikista asioista ajattelisi positiivisemmin, näkisi stressin aiheuttajatkin hieman eri tavalla ja stressi saattaisi olla selätetty jo sillä. Mutta kun se tuntuu olevan niin kamalan vaikeaa.

Mitä sitten itse tein, kun stressi kaatui niskaan? Pistin asiat tärkeysjärjestykseen ja karsin ensitöikseni muutaman kurssin kalenteristani pois. En ottanut töihin lisävuoroja, vaan tein ne, jotka minulle oli annettu. Jätin kalenteriin tyhjää ja karsin turhista menoista; miksi mennä johonkin höpönlöpö-tilaisuuteen moneksi tunniksi vain koska sain sinne kutsun? Myös kavereiden näkemiseen on hyvä jättää aikaa, mutta siinäkin kannattaa pitää järki; miksi edes sopia tapaamista, jos aikaa nähdä on 45 minuuttia? Vain lisää stressiä ja ihan turha tapaaminen, jossa vallitsee vain kiireen tunne.

Päästäkseen stressistä eroon, jokaisen täytyy siis itse miettiä, mistä asioista haluaa pitää kiinni, mitkä ovat vähemmän tärkeitä asioita ja mitkä toisaalta pakollisia asioita hoidettavaksi. Sitten vain laitetaan asiat tärkeysjärjestykseen ja pysytään päätöksen takana. Se, että joku ei ehdi nähdä ystäviä, liikkua tai laittaa ruokaa ei ole stressin ja kiireen syy, vaan ihmisen oma valinta - sille, mille haluaa löytää aikaa, löytyy kyllä aikaa. Itse esimerkiksi halusin löytää aikaa opinnoille, työnteolle, parisuhteelle, kavereille ja liikunnalle. Tämä tarkoitti automaattisesti sitä, että aikaa ei jäänyt askartelulle, matkustelulle, blogille tai esimerkiksi kirjojen lukemiselle, mutta nämä olivat omia valintojani - hyviä sellaisia sillä hetkellä!

Toivon, että saan elää rakkaideni kanssa pitkän ja terveen elämän, jonka aikana ehdin aivan varmasti tehdä töitä, ostaa kodin, toivoa lapsia ja tehdä asioita, jotka tekevät minut onnelliseksi. Tekeekö minut sitten onnelliseksi se, että minulla on kamala kiire ja stressaan vaan elämäni enkä nauti siitä ollenkaan? Vai kenties se, että valmistun vuoden myöhemmin kuin kurssitoverini tai ostan asunnon vasta kun saan oman alan työpaikan, mutta ehdin siinä samalla matkustella, harrastaa ja viettää aikaa tärkeiden ihmisteni kanssa? Ehdottomasti jälkimmäinen.

Ihmisillä on vain kamala kiire tehdä sitä, tätä ja tuota. Pitäisi olla ensimmäinen joka valmistuu, ensimmäinen, joka ostaa oman kodin tai saa lapsen. Arkena pitää käydä kolmessa työssä, koulussa ja harrastaa siinä sivussa kolmeatoista eri lajia, koska on trendikästä, että on kiire. Ja sitten stressataan sitä, kun on niin kamala kiire, kun elämässä on tällaiset olosuhteet. Ei yhtään käsitetä sitä, että kiire on itse aiheutettua ja siitä voi kyllä luopua, jos se tuntuu huonolta. Mutta kun on niin hienoa sanoa, että minulla on niin paljon kaikkea tekemistä, että pää hajoaa - halutaan vaikuttaa tärkeiltä, koska vain tärkeillä ihmisillähän on kiire, kun kaikki haluavat osan itsestä.

Ehdoton ykkösvinkkini stressin lievittämiseen on siis priorisoida; mieti, mitkä asiat tekevät sinut onnelliseksi ja anna niille aikaa. Mieti, mitkä asiat kuormittavat sinua ja lisäävät stressiä; onko se esimerkiksi yksipuoliset ystävyyssuhteet tai kenties työpaikka, jossa et viihdy? Karsi näitä asioita, koska jos ne eivät tee sinua onnelliseksi, ne ovat omiaan lisäämään stressiä. Pian huomaat, että karsimalla negatiivisia asioita elämästäsi, jää enemmän aikaa niille asioille, joista oikeasti pidät. Samalla elämänlaatu muuttuu myönteisemmäksi ja tunnet olosi paljon paremmaksi, kun koko maailma ei tunnu kaatuvan niskaan.

Kakkosvinkkinä tulee positiivinen ajattelu. Älä ajattele to do -listoja negatiivisuuden kautta; nämä asiat minun täytyy tehdä ennen tiettyä päivää. Ajattele ne pikemminkin muistilistoiksi asioista, joita tulet tulevaisuudessa hoitamaan. Jos et alunperin ajattele, että tekemistä on kamalasti ja tulet varmasti hukkumaan työmäärään, huomaat pian, ettei tehtävää edes ollut niin paljoa - tai ainakin tehtävien suorittaminen kävi huomattavasti joutuisammin kuin jos olisit jo valmiiksi murehtinut mahdollista epäonnistumista.

Mitkä ovat sinun vinkit stressin lievitykseen? Mikä sinua stressaa ja kuinka selviät stressistä?

Ps. Jos olet kokenut saaneesi blogistani energiaa, inspiraatiota ja vinkkejä hyvinvointiin, käyhän äänestämässä blogiani Inspiration Blog Awardsissa Vuoden energisin -kategoriaan <3 Äänestykseen pääset klikkaamalla tästä.