Vinkit luokanopettajakoulutuksen pääsykokeisiin osa 1: VAKAVA

Olen viime viikkoina saanut useammankin yhteydenoton blogini lukijoilta sekä omilta tuttaviltani liittyen luokanopettajakoulutuksen pääsykokeisiin. Korkeakoulujen yhteishaku on tältä keväältä takana päin ja tällä hetkellä moni istuu varmasti nenä kiinni kirjassa pohtien, millaiset pääsykokeet lopulta tulevat olemaan. Itselläni tilanne oli edessä kolme vuotta sitten ja haluankin jakaa vinkkini pääsykokeisiin osallistujille hyvissä ajoin ennen kokeiden koittamista.

Neule H&M / Paita MyDoris / Farkut Vero Moda / Kengät Nike / Korut ja kello Leijona, Argento 925, Nomination

Koostan lyhyen postaussarjan liittyen luokanopettajakoulutuksen pääsykokeisiin sekä itse opiskeluun tällä alalla. Tässä ensimmäisessä postauksessa annan vinkkini VAKAVA-kokeeseen; miten itse valmistauduin kokeeseen, millainen koe lopulta oli ja millaisia keinoja käytin kokeessa, kun eteen tuli mustia aukkoja. Seuraavassa osassa vuorossa ovat soveltuvuuskokeet, joista minulla on kokemusta Joensuusta - toki yleisen tason vinkit pätevät muihinkin yliopistoihin. Tässä tarkoituksena on antaa myös tärppejä siihen, mitkä aiheet koulutuksessa ovat tällä hetkellä kuumia perunoita - näillä tiedoilla voit tehdä vaikutuksen soveltuvuuskokeessa. Kolmannessa osassa tarkoitus on jakaa kokemuksia luokanopettajakoulutuksesta, sen sisällöstä, vaativuudesta ja palkitsevuudesta. Toivottavasti tästä on iloa luokanopettajaksi hakeville - laittakaa kysymyksiä, kommentteja ja kertokaa, miten matkanne etenee! :)

VAKAVA-aineistossa on kuulemani mukaan tänä vuonna melko synkkiä aiheita, joita voi olla osin raskaskin lukea. Itse olen ainakin helposti ahdistuvaa sorttia, joten synkät aiheet eivät ehkä olisi niitä lukulistani ykkösiä. Tärkeintä on kuitenkin muistaa, että nämä synkätkin asiat ovat valitettavasti osa elämää ja niihin täytyy vain suhtautua oikealla tavalla - lue päntätäksesi, älä lukeaksesi itsellesi surullista mieltä.

VAKAVA-koe ei mielestäni mittaa ollenkaan soveltuvuutta luokanopettajaksi. VAKAVAssa täytyy muistaa pikkutarkkoja asioita ja vielä mielettömän paljon. Luokanopettajakoulutuksessa pikkutarkkojen asioiden muistaminen on melko toissijaista suurempien kokonaisuuksien ymmärtämisen rinnalla. Kuitenkin VAKAVAlla pyritään varmasti mittaamaan halukkuutta ja tahtoa päästä opiskelemaan luokanopettajaksi, sillä hakijoita on niin paljon, että jollainhan se massa täytyy ensin seuloa. Älä kuitenkaan ala lukemisen keskellä epäillä, onko sinusta sittenkään tälle alalle, sillä pääsykoemateriaali ei kerro todellisesta koulutuksessa opiskelemisesta yhtään mitään - tai no sen, että jokaisen täytyy tehdä kandidaatintyö ja pro gradu, mutta siinä se sitten onkin.

Monia on kiinnostanut, montako kertaa materiaalin kävin läpi. Ensimmäisellä kerralla, kun sain kirjan eteeni, luin sen kokonaan läpi tarkoituksenani hahmottaa, millaisesta aineistosta on kyse. Toisella lukukerralla keskityin jokaiseen artikkeliin yksityiskohtaisesti ja tein tarkat muistiinpanot kirjan kaikista artikkeleista. Muistiinpanoja tuli paljon, mutta koska opin kirjoittamalla, koen tämän olleen kaiken sen vaivan arvoista. Kolmannella kerralla luin koko kirjan uudelleen läpi ja samalla kiinnitin huomiota, olinko kirjoittanut kaiken tarpeellisen muistiinpanoihini. Neljännellä kerralla pänttäsin vielä muistiinpanojani ja näin koin olevani valmis koepaperin eteen.

Itse kokeessa olin melko jännittynyt, sillä oltiinhan siinä näyttämässä, että minusta oikeasti olisi tähän hommaan. Kokeessa oli paljon erilaisia kysymyksiä, mutta kaikki olivat monivalintoja. Kysymykset pisteytettiin joko niin, että oikeasta vastauksesta sai pisteen/pisteitä ja väärästä tai vastaamatta jättämisestä sai miinuspisteitä. Toinen vaihtoehto oli, että oikeasta vastauksesta sai pisteen, väärästä miinuspisteen, mutta vastaamattajättämisestä ei mennyt pisteitä. Näissä kannattaa taktikoida; aina kannattaa arvata, kun siitä ei sakoteta, mutta jos sakotetaan, kannattaa punnita tarkkaan, mitä tekee. Itselleni esimerkiksi aineistossa ollut aivotutkimus-artikkeli oli ihan ydinfysiikkaa, joten en tainnut lopulta vastata ollenkaan näihin neuroneihin ja muihin liittyviin kysymyksiin - ei miinuspisteitä, mutta ei lisäpisteitäkään.

Kokeessa aiemmin käyneet tietävät, mitä on odotettavissa, mutta ensikertalaiset varmasti pohtivat, miten tarkkoja kysymykset lopulta voivat olla. Kokeessa saatettiin kysyä esimerkiksi, mikä seuraavista tuloksista kuvaa kirjassa olleen tutkimus X:n tuloksia. Ehkä kaikista pikkutarkin juttu oli, että piti tutkia koepaperissa olevia diagrammeja ja verrata niitä kirjan artikkelissa olleisiin diagrammeihin. Itselleni kysymys kuitenkin oli helppo, sillä kuviot jäävät helposti mieleen, mutta haluan muisuttaa, että tutkikaa kuviot tarkasti ja lukekaa niiden selitykset vielä tarkemmin; näin mieleen jää sekä kuvallinen että sanallinen muistijälki.

Kuten muissakin kokeissa, vastaa aina ensin niihin kysymyksiin, joista olet täysin varma. Koska VAKAVAssa aikaa on vastata kaksi tuntia, kannattaa helpot kysymykset tehdä ensin, jotta ainakin niistä tulee pisteitä. Vaikeampien kanssa painitaan sitten vasta lopuksi, kun kalastellaan enää lisäpojoja. Ja huolellisuus on kaiken a ja o. Lue vastausvaihtoehdot tarkasti, sillä niiden ero saattaa olla hiuksen hieno; "suurin osa vastanneista" vs. "suuri osa vastanneista". Tarkista myös lopuksi vähintäänkin niiden satavarmojen kysymysten vastaukset, jos aikaa jää, tarkista myös epävarmat.

Millaisia ajatuksia VAKAVA-koe teissä herättää? Onko muilla kasvatustieteitä opiskelevilla vielä lisävinkkejä pääsykokeen ensimmäiseen vaiheeseen? :)