Talviset asukuvat ja viimeaikojen kuulumiset

Kotimme on toiminut viimeisen puolitoista viikkoa miniterveyskeskuksena, sillä on Mikon kanssa sairasteltu vuorotellen - ja kaiken kukkuraksi vielä samaankin aikaan, mikä olikin mukavaa, kun kaapit olivat tyhjät ja jotain ruokaakin olisi tarvinnut syödä. Onneksi on pelastavia sukulaisia! Nyt kuitenkin kuumeilut ja mahataudit on toivottavasti molempien osalta selätetty ja päästään taas pikkuhiljaa kiinni normaaliin arkeen.

Takki Vero Moda / Huivi Siskolta / Farkut Vero Moda / Kengät Kookenkä / Lasit Lindex

Sairasteluviikoille osui kuitenkin tervettäkin aikaa ja ehdittiin piipahtamaan Ylöjärvellä miun perheen luona. Samalla kävin sijaistamassa yhden päivän vanhassa alakoulussani pikkuruisten ykkösluokkalaisten opettajan ollessa poissa. Oli mukava päästä taas pitkäksi viikonlopuksi kotikotiin näkemään rakkaita ihmisiä ja viettämään yhteistä aikaa :)

Viikonloppuna Mikko tulikin kuumeeseen ja ajonakki sunnutailta siirtyi kokonaan miulle. Täytyy sanoa, että arvostan yhä enemmän autokuskeja, jotka jaksavat ajaa tuollaisia matkoja päivittäin - oli tämä tyttö aika kaikkensa ajanut kotiin päästyä! Mutta toisaalta oli myös hienoa huomata, että kyllä reilu 400 kilometriäkin menee hyvin, kun muistaa pitää taukoja välillä ja tankata mahalaukkua abseilla!

Maanantaina sairastuin mahatautiin eikä kouluun menemisestä tullut luonnollisestikaan yhtään mitään. Tuskanhiki alkoi kihota otsalle, kun tiesin, että kursseissa on 80 prosentin läsnäolopakko ja nyt alkoi mennä jo poissaolotunnit reilusti yli. Iski paniikki, etten saakaan kandiani ulos tänä keväänä ja se jää roikkumaan yhden kurssin vuoksi. Olin laatinut jo isot varasuunnitelmat opintopisteiden varalle, kunnes parin päivän jälkeen sain järjesteltyä opettajan kanssa itselleni korvaustehtävät ja nyt näyttää siltä, että kaikki kurssit tulee suoritettua ajallaan ja saan sen tutkinnon! :)

Ehdin kuitenkin parissa päivässä kirota yliopiston järjestelmän jo alimpaan maanrakoon, nimittäin ei ole yksi eikä kaksi kertaa, kun harkkaryhmissä ollaan kuumeessa, kamalassa flunssassa tai muussa taudissa vain siksi, että läsnäolopakko on niin tiukka. Eihän 80 prosenttia kuulosta pahalta, mutta jos meillä on seitsemän kahden tunnin kokoontumiskertaa, se tarkoittaa, että yhden kerran saa olla poissa. Mitäs, kun kokoontumiskerrat osuvat peräkkäisille maanantai ja tiistaipäiville kuten minullakin tällä viikolla? Siellä kaikki kynnelle kykenevät sitten istuvat kipeinä liikuntasalin reunalla vain ollakseen läsnä. Toki on meillä korvaaviin tehtäviin mahdollisuuksia, mutta nekin ovat kurssikohtaisia eikä niilläkään enää ihmeitä tehdä, jos poissaoloja on liikaa. Puolensa ja puolensa, kontaktiopetus ei toimi ilman läsnäoloa, mutta olen onnellinen, että omalla kohdallani opettaja ymmärsi tilanteen ja sain kaiken järjestettyä!

Paita H&M / Kello Leijona / Korut Argento925, Nomination

Tästä tuli tällainen kuulumispostaus nyt, mutta ajattelin vähän päivitellä, missä mennään ja miksi blogissa on vietetty hiljaiseloa!

Mitäs teille kuuluu? :)