Elämäntapamuutos: tästä se lähtee!

Naperojumppaa, lastentanssia, yleisurheilua, koripalloa, zumbaa, lattareita, kuntosalia, penkkiurheilua, lenkkeilyä, rullaluistelua.. Vuosien varrella on tullut kokeiltua yhtä ja toista urheilulajia, joihin kiinnostus on säilynyt kuukausista vuosiin. Myös kiinnostus koko urheilemista kohtaan on vaihdellut eri aikoina totaalisesta tylsistymisestä suureen innostukseen.

Aiemmassa postauksessa kyselin, olisiko treenipostauksille tilausta ja sainkin positiivista palautetta, jonka siivittämänä päätin ryhtyä postailemaan aiheesta enemmänkin. Heti alkuun täytyy todeta, että Elli on ollut minulle suuri apu ja turva tässä blogin uuden suunnan hakemisessa. Ihailen siskoani koko sydämestäni; hän todistaa, että tahtomalla jotakin tekee todellakin toiveistaan totta. Hänestä näkee innostuksen treenausta kohtaan, hän omaa mielettömän itsekurin ja terveen suhtautumisen treenaamiseen ja syömiseen - ei voi kuin ihailla <3

Jotta treenipostauksia olisi mielekkäämpää seurata, valotan teille hieman taustaani liikkujana ja ruokailijana. Kuten alussa totesin, kiinnostus liikuntaan on vaihdellut suuresti eri aikakausina. Alakoulun puolella tykkäsin paljon liikunnasta; harrastin yleisurheilua kesän tai kaksi, pelasin hetken koripalloa ja lenkkeilin kaverini kanssa. Välitunnit kulutin leikkimällä pistettä, maanvalloitusta tai keinumasaa, joissa kaikissa sai mukavasti liikuntaa. Koin myös olevani ihan hyvä liikunnassa, mikä varmasti osaltaan vaikutti sen miellyttävyyteen.

takki Vero Moda / paita Vero Moda / housut Vero Moda / kengät Inspire / laukku tuliainen Espanjasta / huivi siskon kaapilta

Yläkoulussa huomasinkin, että "kaikki muut" olivat parempia urheilijoita ja oma kiinnostukseni hieman lopahti liikuntaa kohtaan. Koululiikunnasta en enää kummemmin perustanut, mutta vapaa-ajalla rullaluistelin satunnaisesti ja lenkkeilin lähes päivittäin, koska se oli minun ja ystäväni tapa viettää aikaa yhdessä; eihän juoruilu ja jalkojen liikuttaminen ole urheilua?

Lukiossa pari kurssia liikuntaa oli käytävä, joten ne käytiin. Vapaa-ajalla kävin tanssimassa lattareita kaverini kanssa, zumbasin siskoni kanssa ja satunnaisesti urheilin omatoimisesti. Sama meno jatkui oikeastaan yliopistossa, jossa liikuntatunneilla ei enää niinkään tarvinnut urheilla, vaan pääpaino oli taitojen opettamisen oppimisessa. Kuitenkin lenkkeily, lihaskunto ja pyörällä liikkuminen astuivat mukaan, mutta helposti sivuutin urheilun sillä verukkeella, että työt ja opiskelut veivät hirmuisesti aikaa ja energiaa - ja niinhän ne vievätkin.

Kun asuin kotona, söin terveellistä kotiruokaa päivittäin. Aamupalassa ei ole ollut koskaan kehumista, sillä yhden tai maksimissaan kahden paahtoleivän ahtaminen suuhun on vienyt helposti parikymmentä minuuttia. Koululounas koostui pääasiassa yhdestä näkkileivästä ja vesilaseista, joiden lisäksi mutustin iltapäivällä välipalapatukan. En yksinkertaisesti tykännyt kouluruuasta - ei sillä, että tänäkään päivänä erityisesti siitä pitäisin. Kotona söin kuitenkin herkullisen päivällisen ja illalla tukevan iltapalan. Herkkuja söin virallisesti paristi viikossa - salaa napsin namuja silloin tällöin.

Muutettuani omilleni, söin edelleen terveellistä kotiruokaa ja herkkuja silloin tällöin. Jossain kohtaa kuitenkin aloin ostaa useammin valmishamppareita iltapalaksi ja keksejä sekä karkkeja eksyi herkkukaappiin useammanin kerran viikossa. Salaattia olin vähän laiska väsäämään ja yhdessä vaiheessa tuntuu, että ruokana oli turhan usein ranskalaisia tai iltapalaksi nakkeja. Kun nämä epäterveellisyydet muutaman kerran viikossa yhdistetään siihen, että töiden ja koulun lisäksi liikunnalle ei riittänyt aikaa, alkoivat vanhat housut pikkuhiljaa tehdä jenkkakahvoja lantiolle.

Rakastan tuota tuliaisiksi saamaani laukkua, se on tosi näpsäkän kokoinen ja tosi kauniin näköinen! :)

Viime kuukausien aikana olen lähtenyt pikkuhiljaa remontoimaan ruokavaliotani, joka on nykyisin huomattavasti erilaisempi kuin esimerkiksi kouluaikoinani.

- Aamupalalla syön edelleen varmasti liian vähän, mutta parannusta on kuitenkin tapahtunut, sillä lautaselta saattaa löytyä kaurapuuroa tai ruisleipää paahtoleivän sijasta. Lisäksi viime viikkoina olen yrittänyt saada leivän päälle myös kurkkua tai salaattia, jotta ruokaan tulee hieman väriä.

- Lounaaksi olen pyrkinyt syömään edelliseltä päivältä jäänyttä ruokaa tai tonnikalalla höystettyä salaattia - ja ylipäätään tekemään salaattia niin paljon, että sitä riittää monelle aterialle, ettei koko ajan tarvitse olla pilppomassa kasviksia!

- Välipalaa en syö edes joka päivä, mutta olen pyrkinyt siihen, että se olisi esimerkiksi hedelmä tai leipä - välipalapatukoihin en ole koskenut enää vuoteen, koska huomasin sen piilosokerin määrän, mikä niissä piilee.

- Päivällisellä on lämmintä ruokaa ja salaattia. Terveellistä kotiruokaa; ei mitään hifistelyitä ja ruoka-aineiden laskemisia, vaan ihan tavallista ruokaa.

- Iltapalalla syön sitten varmasti ravintosuosituksia enemmän, mutta inhoan sitä, jos yöllä alkaa maha kurista! Leipää, puuroa, smoothien, hedelmän - joskus lauantaisin se valmishamppari.

Tällä hetkellä ruokailutottumukseni ovat ainakin omasta näkökulmastani parantuneet, mutta tietenkin petrattavaa on vielä. Liikunnastakin olen innostunut viime aikoina enemmän, joten siinäkin ollaan menossa parempaan suuntaan. En kuitenkaan halua ottaa tästä elämäntaparemontista minkäänlaista stressiä, koska sitten koko touhu muuttuu liian vakavaksi ja pakonomaiseksi, että siitä menee se ilo, mitä projektillani tavoittelen.

Seuraavissa postauksissa tarkoitus on kertoa teille hieman tavoitteistani, jakaa muutaman päivän ruokailut ja kertoa hieman treenailustani.

Löytyykö kohtalotovereita tai elämäntaparemontin onnistuneesti tehneitä lukijoita?