Retkikohdesuositus: Kalliojärven kierros

Etenkin syksyisin on ihana pakata eväät reppuun, kaivaa goretexit varastosta, napata kamera mukaan ja suunnata luontoon retkeilemään. Yksi Joensuun parhaita puolia on se, että retkeilykohteita on lähialueella todella paljon ja luontoon voi lähteä rentoutumaan ihan päiväseltäänkin. Myös pidemmille luontoretkille löytyy paikkoja, mutta me olemme (lue minä olen) suosineet näitä päiväkohteita, koska allekirjoittanut ei ole toistaiseksi uskaltautunut telttaan nukkumaan keskelle metsikköä..

Viimeisin reissumme suuntautui Kalliojärvelle, jonne on Joensuusta vain puolen tunnin ajomatka. Kuvauksien mukaan maasto olisi keskivaikeaa kuljettavaa, joten varustauduimme kunnollisilla vettä pitävillä kengillä ja mukavilla ulkoiluvaatteilla. Lopulta maasto osoittautui kuitenkin melko helppokulkuiseksi muutamia jyrähköjä nousuja lukuun ottamatta, mutta goretexit tulivat kyllä tarpeeseen, sillä paikoin maasto oli aika mutaista ja märkää sekä kanervikon ja heinikon seassa kulkiessa olisi kyllä sukat kastuneet.

Kalliojärven kierros on 3,5 kilometriä pitkä ja lenkki kiertää Kalliojärven ympäri. Järvi näkyy monista kohdin reittiä, mutta koko matkaa ei pääse kulkemaan kauniissa järvimaisemissa. Järven ympäri kiertää leveämpiä ja kapeampia polkuja ja osa matkasta kuljetaan pitkospuita pitkin. Muutamaa jyrkempää nousua huomioimatta maasto on melko tasaista ja sopii hyvin varmasti perheen pienimpienkin kanssa käveltäväksi - ainakin vastarannalla raikasi noin 10-vuotiaiden poikien huudahdukset, kun pidimme taukoa nuotiopaikalla.

Kierros kannattaa kiertää vastapäivään, sillä nuotiopaikka sijaitsee näin melko loppupuolella reittiä. Tietenkin jos makkarannälkä on jo lähtiessä, niin miksei voisi ensin koukata nuotiolle ja sitten sulatella loppukierroksella. Nuotipaikka oli todella kauniilla paikalla; järvi näkyi alapuolella ja ruska oli värjännyt kaikki lehtipuut keltaisiksi. Evästää sai suoraan nuotiolla tai läheisellä pöytäryhmällä. Puita löytyi varastosta ja varaston vieressä olikin kyltti, jonka mukaan paikalla toimi itsepalvelu ja poltettavaa sai hakea kyltin osoittamasta suunnasta.

Satuimme paikalle päivänä, jolloin syysaurinko antoi parastaan, joten paikalla oli runsaasti muitakin retkeilijöitä. Mikäli luonnonrauhaa mielii kuunnella, kannattaa reitille suunnata hieman synkempänä päivänä tai johonkin muuhun ajankohtaan kuin yhdentoista ja iltapäiväkolmen välissä. Etenkin koiria oli paljon liikkeellä ja haukku kuului säännöllisesti rikkoen lumoavan hiljaisuuden. Ja mitä enemmän eri-ikäistä retkeilijää, sen enemmän tietenkin melua, mutta jos täyttä hiljaisuutta retkeltään haluaa, kannattaa varmaan suunnata korpimetsään yleisten kohteiden sijaan. Minulle riitti jo se, että sai kävellä metsän keskellä ja toisinaan nauttia vain siitä, että tuuli humisi ja muuten ei kuulunut mitään.

Jos siis retkeilyjalkaa polttaa, suosittelen esimerkiksi tulevana viikonloppuna hyppäämään autoon ja hurauttamaan Kalliojärvelle. Olen huomannut, että retkeilykohteissa usein parkkipaikat ovat todella kehnot eikä Kalliojärvikään sinällään tee poikkeusta, mutta jos ei mene ruuhkaisimpaan aikaan, on auto helppo saada ihan virallisillekin parkkipaikoille. Itse jätimme tienvarteen, koska tie oli kuitenkin todella leveä ja ohi olisi mahtunut vaikka rekka.

Mikä on teidän suosikkiretkikohteenne? Miten sinä rentoudut arjen keskellä? :)