8 vuoden opinnot viidessä vuodessa - mitä teen nyt tällä kaikella vapaa-ajalla?

Jättäydyin reilu kuukausi sitten määrittelemättömälle bloggaustauolle, sillä koin ykkösasiakseni saattaa opinnot valmiiksi. Tuntui, etten jaksaisi istua enää yhtään tietokoneella kirjoittamassa esseitä tai muistiinpanoja tenttikirjoista, mutta pakkohan se oli. Se aika, kun en istunut tietokoneella, meni töissä ja nukkuessa - edes salille en ehtinyt, ryhmäliikunnoissa sentään pari kertaa käväisin. Mutta missä nyt mennään?

Olen allekirjoituksia vaille valmis KASVATUSTIETEIDEN MAISTERI! Sain eilen tietää, että viimeiset palauttamani esseet (jotka tuntuivat lähinnä pienoistutkimuksilta, kun sivujen loppusumma oli yli 40..) menivät täysillä pisteillä läpi ja se tarkoittaa, että voin alkaa hakea tutkintoa itselleni. Totta kai yhteyshenkilö on tämän viikon lomalla, mutta heti ensi viikolla pääsen jättämään hakemukseni tutkinnosta ja odottelemaan maisterin papereita saapuviksi!

Olo tuntuu nyt niin kevyeltä ja helpottuneelta, vihdoin tuo järjetön urakka on takana päin! Aikaa opintojen suorittamiseen meni 5 vuotta ja 1,5 kuukautta, vaikka suoritin yhteensä kahdeksan vuoden opinnot. Täytyy sanoa, että aika haipakkaa on välillä menty ja on tuntunut, että onkohan tässä vähän liikaa kaikkea, mutta nyt en voi olla kuin ylpeä itsestäni - mie tein sen, mistä haaveilin!

Mitä aion nyt sitten tulevaisuudessa tehdä, kun vapaa-aikaa jää huomattavasti enemmän eikä töiden jälkeen tarvitse harmitella, että voi kun voisi tehdä jotain kivaa eikä tarvitsisi tehdä koulujuttuja? Aion ehdottomasti...

...huolehtia enemmän meidän yhteisestä kodista; siivota, pyykätä ja huolehtia, että kotiin on kiva tulla. Olen ollut niin laiska emäntä kodin suhteen, että nyt voisi olla isännän aika huilata ja minun vähän ottaa takaisin laiskottelujani kotitöiden saralla.

...liikkua paljon enemmän! Erilaiset ryhmäliikunnat ovat tuntuneet todella mukavalta liikunnalta ja niiden parissa aion ehdottomasti jatkaa nyt, kun aikaa on enemmän. Lisäksi haluan käydä vesijuoksemassa, kuntosalilla ja lenkillä merkittävästi useammin.

...kokata muutakin kuin 15 minuutin helppoja arkiruokia. Lautaseltani on löytynyt aika monta kertaa jauhelihakastiketta ja spaghettia sekä tonnikalaa ja nuudelia. Nyt kuitenkin on aikaa panostaa myös hieman enemmän aikaa vaativiin ruokiin kuten makaroonilaatikkoon, lihapulliin tai vaikka lasagneen. Aion myös kokeilla uusia reseptejä, jos niistä löytyisi hyviä makunautintoja arkeen.

...puuhastella omia mielipuuhia kuten neuloa villasukkia ja lukea vihdoin Antti Tapani -kirja, jonka avaamista olen odottanut kuin kuuta nousevaa. Lupasin itselleni, että aloitan lukemisen vasta, kun opinnot ovat purkissa, sillä en voisi lukea yhtä aikaa vapaa-ajan kirjaa ja koulukirjoja, aivan liikaa luettavaa.

...käydä valokuvailemassa aina sopivan tilanteen tullen. Kamera on päässyt viime aikoina aivan liian harvoin ulkoilemaan, joten lisääntyvä vapaa-aika varmasti tuo myös mahdollisuuksia sen käyttöön.

...nähdä enemmän kavereita. Nyt kun ei tarvitse miettiä, mikä tentti seuraavalla viikolla odottaa, voi nähdä ystäviäkin paljon useammin! Ihanan vapauttavaa päästä vaihtamaan kuulumisia useammin ja kunnolla muutenkin kuin viesteillä.

...viettää paljon enemmän yhteistä aikaa Mikon kanssa. Haluan antaa yhteistä aikaa, jolloin ei ole kiire minnekään ja voi tehdä sellaisia juttuja, joille ei ole kaiken kiireen ja stressin keskellä jäänyt aikaa; pelata lautapelejä, ulkoilla, kokata yhdessä, käydä elokuvissa ja ihan vain olla ja höpötellä toisen seurasta nauttien.

...stressata (paljon!) vähemmän. Tiedän, millaista on, kun on sata rautaa tulessa ja tekemistä olisi niin paljon, ettei kellotaulun tuplaaminenkaan auttaisi kaikkien asioiden selvittämiseen. Muistan sen tunteen todella hyvin ja toistaiseksi uskon, etten paljon pahempaa stressiä saa aikaiseksi. Eli muistan, että vaikka joskus olisi paljon asioita mielessä, olen murehtimatta ja stressaamatta, koska tiedän selviäväni niistä. Uskoin jo kauan sitten, että kun tästä opinto-työkombosta selviän, selviän aika monesta muustakin jutusta.

Moni juttu tuntuu todella arkiselta, mutta miulle ne on isoja juttuja. Haluan elää vähemmän stressitöntä normaalia arkea ja olla oma pirteä itseni rakkaideni kanssa sekä harrastaa itselleni tärkeitä juttuja. Huh, tästä se lähtee; työelämän ensimmäinen päivä ilman opiskelijastatusta!

Mitä teille kuuluu? Millaisia asioita on teidän lähitulevaisuutenne to do -listalla? :)