Toivon vuodelta 2016..

sä en aseta suuria tavoitteita tai haaveita tietylle vuodelle tai ajanjaksolle, sillä vaikka tykkäänkin suunnitella juttuja tulevaisuudessa, nautin silti hetkessä elämisestä. Päätin kuitenkin listata muutamia toiveita vuodelle 2016; osa on suurempia ja osa pienempiä, mutta kaikessahan täytyy olla aina välitavoitteita!

1. Saan viettää tosi paljon aikaa minulle rakkaiden ihmisten kanssa tehden niitä juttuja, mitkä ovat meille tärkeitä.

2. Onnistun kirjoittamaan kandin valmiiksi hyvässä aikataulussa (mikä kohdallani tarkoittaa sitä, että se saisi miellään valmistua kuukaudessa eikä roikkua tekeillä vielä toukokuussakin..).

3. Kehityn treenaamisessa, tikistyn merkittävästi ja saan lisää lihaksia.

4. Kehityn bloggaajana niin lifestyleblogini kuin portaaliblogini puolella ja saan viettää iloisia ja antoisia hetkiä blogimaailman parissa.

5. Haluan kehittyä myös kirjoittajana sekä kuvaajana; teen aktiivisesti töitä kehittyäkseni näissä asioissa ja huomaan toivottavasti tuloksia.

6. Haluan pitää lomaa koulusta ja töistä tehden niitä asioita, joille jää liian vähän aikaa normaalissa arjessa.

7. Haluan kuitenkin opintojen ohella tehdä mahdollisimman paljon töitä ja nauttia työnteosta.

8. Haluan tehdä jonkin matkan, viikonloppureissun tai muun rentoutumisloman vuoden aikana.

9. Haluan rullaluistella ja käydä uimassa - niitä tein tänä vuonna aivan liian harvoin!

10. Haluan osoittaa jokaiselle rakkaalle ihmiselleni, että rakastan häntä sydämeni pohjasta ja että hän on minulle korvaamattoman tärkeä <3

Millaisia tavoitteita teillä on vuodelle 2016? :)

Rakastamani asiat vuodessa 2015..

Uskomatonta, miten nopeasti aika kuluu! Selailin vanhoja postauksia muistellen samalla kuluvaa vuotta ja muun muassa tammi- ja kesäkuun postauksista löytyi juttuja, joita luulin tehneeni syksyllä! Onkohan minusta tulossa vanha vai miten ihmeessä aika menee tällaista vauhtia? Joka tapauksessa, vuosi 2015 piti sisällään vaikka mitä ihania asioita, joista kaikkia en varmasti saa mahdutettua tähän postaukseen, mutta sydämessäni kaikki muistot säilyvät aina.

1. Aloin maistella "terveysherkkuja" kuten ruispohjaista pizzaa ja banaanilettuja. Kiinnostukseni näihin kesti jopa kuukauden kaksi, mutta sitten totesin ihan tavallisen kotiruuan huomattavasti herkullisemmaksi vaihtoehdoksi.

2. Kirjoitin ensimmäisen aukeaman kokoisen lehtijutun paikallislehteemme Karjalan Heiliin. Parasta oli, että tämä ensimmäisellä aukeamalla julkaistu juttu oli vieläpä aiheeltaan miun itse bongaama!

3. Ymmärsin, mitä tarkoittaa, kun on aivan liikaa tekemistä. Keväällä omaa aikaa ei juuri ollutkaan töiden ja koulun lomassa ja se opetti miulle, että sellaista ei parane tapahtua enää uudelleen.

4. Innostuin teemaviikoista, jolloin viikon jokaisena päivänä syödään jotain sellaista ruokaa, mitä ei ole ennen syöty. Teemaviikoilta löytyi kyllä hyviä ruokia ihan arkiseen käyttöön jatkossakin.

5. Aloin myydä vanhoja vaatteita nettikirppiksillä, joissa kauppa tuntui käyvän hyvin. En ollut koskaan ajatellutkaan nettikirppiksiä myyntipaikkana, mutta olen tosi onnellinen, että löysin ne, sillä nyt varasto on paljon tyhjempi kuin ennen. Parasta on, etten itse kuitenkaan osta mitään nettikirppareilta lukuisista eri syistä, joten en haali samalla mitalla tavaraa myytyjen tilalle!

6. Kävin kolmen ystäväni häissä kuulemassa, kun se sanoivat "tahdon". Yksissä häissä toimin jopa valokuvaajana, mikä antoi ihan uutta perspektiiviä juhlaan - halusinhan saada kaikesta tärkeästä mahdollisimman hyviä otoksia hääparille muistoksi.

7. Työskentelin koko kesän suurin piirtein samojen aikataulujen mukaan avomieheni kanssa ja ymmärsin, miten ihanaa onkaan mennä aamulla kukonlaulun aikaan töihin ja päästä kotiin silloin, kun lomalaiset vasta heräilevät. Ihan kuin olisi ollut joka päivä lomalla!

8. Vietin pitkän kesäloman minulle rakkaiden ihmisten kanssa tehden juuri niitä asioita, joista nautimme! <3

9. Opin olemaan ylpeä saavutuksistani ja myöntämään sen. Tosin, vaikka olinkin hyvin ylpeä esimerkiksi sokerikoukusta pääsemisestä, repsahdin siihen takaisin loppuvuodesta. Opin kuitenkin, että ei se haittaa ja aina voi yrittää uudelleen.

10. Sain ensimmäiset blogiyhteistyöpyynnöt, mikä oli miulle ihan hirmuinen kunnia ja ilon aihe. Vaikka se vaatikin vierailua verotoimistossa ja lakipykälien selaamista, olen onnellinen, että lähdin mukaan näihin tarjouksiin.

11. Pääsin pitkästä aikaa Antti Tuiskun konserttiin ja hotellilomalle. Ihanaa rentoutumista arjen kiireiden keskellä tuollainen viikonloppumatkailu!

12. Innostuin salilla käymisestä ihan tosissani. Muutaman kuukauden treenailun jälkeen hommasin oman saliohjelman, josta oon enemmän kuin iloinen vieläkin.

13. Uudistin pariinkin otteeseen blogini ulkoasua ja vihdoin miusta tuntuu, että se on sopivan "aikuismainen", mutta samalla miun näköinen.

14. Pääsin ensimmäistä kertaa opettajaksi harjoittelun merkeissä. Sain arvokasta kokemusta ja roimasti lisää itsevarmuutta noiden viikkojen aikana.

15. Kävin ensimmäistä kertaa "patikoimassa" Kolvananuurolla. Raskaasta maastosta huolimatta kauniit maisemat, jylhät kalliot ja solisevat purot saivat minut ihastumaan paikkaan täysin <3

16. Vietin ihania viikonloppuja ja minilomia kotikotona rakkaiden ihmisten kanssa; kiireetöntä yhdessäoloa, hyvää ruokaa ja vatsalihakset kipeinä nauramista <3

Millaisia juttuja teidän vuoteenne mahtui? Muistatteko joitain vanhoja postauksiani tältä vuodelta?

Joulutunnelmointia

Pahimmasta ruokaähkystä aletaan olla selvitty (niin, uudet piirakat paistuvat jo uunissa..) ja pieni happihyppelykin tehty kinkunsulattajaisiksi. Olikin ihana päästä ulkoilemaan, kun viimeisen viikon olen ollut kauppareissua ja lääkärikäyntiä lukuunottamatta sisällä potemassa flunssaa. Ei taida tauti vielä ihan olla selätetty, kun rauhallinenkin tepastelu tuntui melkoisen uuvuttavalta, mutta ainakin parempaan päin ollaan menossa.

Jouluna tarkoitus oli kuvata mahdollisimman paljon, mutta kamera unohtui jossain kohtaa, kun keskityin vain nauttimaan joulusta - sehän se on kuitenkin pääasia.

Aatonaattoiltana taktikoitiin ja keitettiin iso kattilallinen riisipuuroa, jotta aaamulla voidaan vain mennä syömään "valmiiseen pöytään". Tämä oli viisas valinta, koska aamulla maha kurnikin jo sen verran, että ennen puuroa olisi ollut pakko veistellä vähän kinkkua välipalaksi, jos puuro ei olisi ollut jo valmiina. En muistanut yhtään, että miun joulupuurolautanen ja joulumuki ovat Joensuussa, joten suruissani lämmittelin ensin puuron tavallisella lautasella, kunnes muistin, että onhan minulla ne jouluastiat ja heti alkoi puuro maistumaan jouluisammalta!

Aatoksi saatiin kuin saatiinkin ihana lumipeite maahan ja siitäkös vasta joulumieli lähtikin nousuun. Käytiin viemässä hautausmaalle kynttilät ja sen jälkeen keskityinkin ikuistamaan tuota lumipeitettä muistikortille. Lumikuvat jaan vasta vähän myöhemmin, kun saan eroteltua jyvät akanoista.

Jouluruokaa suunniteltiin tekevämme vain ihan vähän, mutta kuten arvata saattaa, ruokaa olisi ollut vähän isommallekin porukalle. Viisaina vielä valitsin kaapista isommat juhlalautaset, jotta mahtuu enemmän ruokaa kerralla. Noh, toisella kierroksella tyydyinkin maistelemaan vain juustoja ja kinkkua, vaikka maha oli jo aivan ääriään myöten täynnä. Onneksi meillä on tänään vielä paljon herkkuja jäljellä (rääppiäisistä ei siis vielä tietoakaan ennen uutta vuotta..), niin saadaan fiilistellä joulua vielä monta päivää!

Kaiken syömisen jälkeen soittelin kotikotiin videopuhelun, mikä olikin oiva tapa nähdä rakas perheeni <3 Joulufiilis nousi puhelun myötä vielä entisestään ja innostus olikin hyvä kanavoida lahjojen aukaisemiseen! Olin ollut ilmeisesti tosi kiltti, sillä paketeista paljastui ihania lahjoja, jotka ovat todellakin mieluisia :) Jännittävintä oli, miten monet lahjanantajat olivat pistäneet merkille vuoden mittaan puheestani lahjatoiveita, joita en edes muistanut esittää joululahjatoiveita kyseltäessä. Tuli ihan samanlainen olo kuin pienenä saatuani kauan haluamani Barbien avoauton; miten lahjanantaja tiesi, että mie haluun just tän?

Ilta vietettiin rennoissa merkeissä Mikon vanhempien ja veljen luona pelaillen, herkutellen, höpötellen ja vähän lisää lahjoja availlen. Joulupäivänä ihana ystäväiseni kävi miehensä kanssa kyläilemässä ja iltapäivä vietettiinkin Mikon mummolassa jouluherkuista nauttien.

Joulu on kyllä ihanaa aikaa, kun saa tehdä mitä vain ja milloin vain. Nukkumaan voi mennä vaikka kuinka myöhään ja aamulla torkkua hyvinkin puoli yhteentoista. Syödä saa hyvällä omalla tunnolla ihan mitä vain, milloin vain ja kuinka paljon vaan - ja kukaan ei välitä siitä, vaikka suklaat valuvat suoraan vyötärölle, sillä nythän on joulu! Rakastan tätä juhlaa <3

Hyvinkö teidän joulunne on sujunut? Löytyykö teidän joulustanne samoja juttuja kuin miun? :)

Jouluisia paljastuksia

 1. Miusta joulukuusi kuuluu ehdottomasti tuoda sisälle vasta jouluaattona. Isini rupesi kuitenkin raahaamaan sitä muutamia vuosia sitten sisälle jo aatonaattona, ja nyt ensimmäistä joulua Joensuussa viettäessäni kuulin, että Mikkokin meinasi tuoda kuusen sisälle jo aatonaattona! Kai se on miunkin jostain tingittävä..

2. Pukeudun joka joulu samaan mekkoon, joka äitini kanssa ostettiin miulle muistaakseni jonnekin konserttiin ollessani 13-vuotias, koska se yksinkertaisesti on niin ihana ja ajaton <3

3. Vasta pari vuotta sitten suostuin maistamaan ensimmäistä kertaa lanttu- ja porkkanalaatikkoa, koska olin aiemmin päättänyt, etten tykkää niistä. Tykästyin vuosi vuodelta kuitenkin porkkanalaatikkoon ja kuten aiemmin mainitsin (klik!), sitä löytyy tänä vuonna meidänkin joulupöydästä!

4. Uskon edelleen joulupukkiin, sillä ellen uskoisi, miten voisin saada yhtäkään lahjaa? Olen iloinen, että meillä kävi pienenä aina "oikea" joulupukki, jonka henkilöllisyyden sain selville vasta 18-vuotiaana kassalla työskennellessäni, kun hän esittäytyi minulle joulupukkina maksaessaan ostoksiaan!

5. Minulle on tärkeää, että jouluna viedään haudoille kynttilöitä ja näin muistetaan edesmenneitä rakkaita ihmisiä.

6. Joulusaunan jälkeen ei tule koskaan kylmä. En voisi kuvitellakaan normaalissa tilanteessa lähteväni saunan jälkeen enää ulos, mutta joulusaunan jälkeen ei vaivaa kyllä kylmyyskään!

7. Samalla kun avaan omia joululahjojani, keskityn koko ajan tarkkailemaan avaako joku muu minun antamiani lahjoja. Haluan aina kovasti nähdä lahjansaajan ensireaktion antamastani lahjasta!

8. Voisin valvoa jouluaattona vaikka koko yön, sillä joulutunnelma on vain niin ihana. Myöskin tapaninpäivänä on surullista mennä nukkumaan, kun tietää, että seuraavana aamuna joulu on jo "ohi".

9. Vietämme tänä vuonna ensimmäistä kertaa joulua kahdestaan Mikon kanssa. Tietenkin vierailemme hänen vanhempien ja isovanhempiensa luona, mutta pääasiassa olemme kahden. On todella outoa, etten olekaan tänä jouluna Ylöjärvellä kuten aina ennen, mutta totta kai olen iloinen, että saan viettää joulun myös Mikon tavalla ja hän saa olla lähellä perhettään, kun viime vuonna oli toisin päin! Aion kuitenkin soittaa videopuheluita ja tavallisia puheluita rakkaan perheeni kanssa, sillä miulla on jo nyt ihan mieletön ikävä heitä! <3

10. Rakastan jouluperinteitä! Tykkään valtavasti siitä, että asiat tehdään samassa järjestyksessä vuodesta toiseen ja tiedän jo etukäteen jouluaaton ohjelman. Onnekseni Mikko on melko samoilla linjoilla aaton "järjestyksestä", niin ei tule suuria yllätyksiä aattona! Nyt vanhempana olen jo hieman oppinut luopumaan tarkasta järjestyksestä ja viime jouluna taidettiin perheeni kanssa jo muuttaa yhden jos toisenkin "tapahtuman" paikkaa aattopäivänä.

11. Haluan muistaa myös posteljoonia jouluna, sillä pienenä perheellämme oli aina tapana jättää posteljoonille suklaarasia postilaatikkoon joululahjana ja kiitoksea kuluneesta vuodesta. Jatkan perinnettä aikuisiällä jättämällä posteljoonille suklaatikkarin ja joulukortin oveemme joka vuosi kiitoksena.

12. Tykkään joulun odottamisesta; siitä kutkuttavasta tunteesta mahanpohjassa, kaikesta suunnittelusta, siivoamisesta, järjestelystä, kokkaamisesta, paketoimisesta, korttien askarelusta, joululaulujen kuuntelemisesta ja joulufiilistelystä. Joulu on vuoden paras juhla!

Löytyisikö teidän paljastus listaltanne yhtään samankaltaisia asioita vai kenties jotain ihan muuta? :)

Riisipuuro höyrykattilassa - maailman helpoin puuro

Riisipuuron keittäminen höyrykattilassa on yksi maailman parhaita keksintöjä! Kun teen ruokaa, saatan erehtyä puuhastelemaan samalla myös kaikkea muuta ja tällainen käytös ei tietenkään sovi, kun liedellä muhii maitopohjainen puuro. Puuro ei turhia varoittele vaan mennä kärähtää pohjaan heti, kun ote puukauhasta heltiää ja huomio kiinnittyy toisaalle.

Kuulin noin vuosi sitten, että höyrykattilalla voi keittää niin riisipuuroa kuin muitakin maitopohjaisia puuroja. Joulun alla olen testannut höyrykattilaa puurokattilana useampaankin otteeseen ja täytyy todeta, että tästä ei enää ruuanlaitto helpommaksi mene. Suurin plussa lienee siinä, että nyt tätä työlästäkin iltapalaa jaksaa tehdä useamman kerran kuukaudessa - ilman pelkoa siitä, että ruoka palaa pohjaan.

Eilen keittiössämme valmistui porkkanalaatikot joulupöytää varten, mutta johtuen flunssastani, jouduin tyytymään aikalailla ohjeenlukijan rooliin. Muutamat kuvat ehdin kuitenkin välissä napata havainnollistamaan jouluherkkujen kokkausta.

Riisipuuron keittoon tarvitset höyrykattilan lisäksi;

1,5 dl puuroriisiä

8 dl maitoa

noin desin vettä ja

1 tl suolaa

Laske höyrykattilan alimmaiseen osaan reilusti vettä (kattilan koosta riippuen 1-2 litraa) ja aseta keittokattila alimmaisen kattilan päälle. Mittaa keittokattilaan riisit ja kaada niiden päälle vettä sen verran, että ne juuri ja juuri peittyvät.

Kun vesi alkaa kiehua ja riisien päälle kaadettu vesi on imeytynyt riiseihin, lisää keittokattilaan maito. Sekoita puukauhalla pohjaa myöten alussa noin viiden minuutin välein ja jätä tekeytymään kannen alle noin tunniksi. Voit käydä muutaman kerran sekoittamassa, ettei puuroon synny paakkuja.

Huolehdi puuron tekeytymisen aikana siitä, että höyrykattilan alimmassa osassa on riittävästi vettä, sillä sitä haihtuu yllättävän paljon tunnin aikana. Kun puuro alkaa näyttää valmiilta, lisää joukkoon suola ja siirrä puuro vetäytymään 5-10 minuutiksi.

Porkkanalaatikko syntyikin sitten kätevästi lisäämällä kaupasta valmiina ostettu kilon porkkanasose puuron joukkoon. Kaveriksi laitettiin 1/4 tl muskottipähkinää, 1/4 tl valkopippuria, 1 tl suolaa ja 1/2dl tummaa siirappia. Sitten vain pinnalle vähän korppujauhoja, porkkanamössö alumiinivuokiin ja 200 asteiseen uuniin 50-60 minuutiksi.

Nyt meillä on pakastimessa kokonaiset viisi puolen litran astiallista porkkanalaatikkoa, joten taidetaan syödä niitä vielä juhannuksenakin, mutta eipähän lopu ruoka kesken!

Oletteko kokeilleet keittää puuroa höyrykattilassa ja miten se on onnistunut? Onko teillä joitain muita hyviä ruuanlaittoon liittyviä vinkkejä, joilla onnistuu aina takuuvarmasti? :)

Joulussa parasta on..

Rakastan joulua ja joulunaikaa; kaikkialla soi joululaulut ja tunnelmalliset valot loistavat yhdessä jos toisessakin ikkunassa. Meidän kodissa on kuusta lukuunottamatta kaikki joulukoristeet olleet jo marraskuun virallisesta pikkujoulusta lähtien, mutta kaiken muun kiireen keskellä en ole ehtinyt blogin puolella kirjoitella joulusta mitään. Nyt asia kuitenkin korjaantuu ja varmasti ennen joulua palailen tunnelmiin valokuvien ja ajatusten tiimoilta.

Mikä joulussa sitten on niin ihanaa?

Joulunaikaan ei tarvitse käyttää tavallisia valoja ollenkaan, sillä jouluvalot ja erilaiset kynttilät loistavat ihanan tunnelmallista valoaan kaikkialle.

Joulukalenterin luukkujen avaaminen muistuttaa joka päivä siitä, että joulu on koko ajan vain lähempänä.

Ennen joulua saa miettiä jokaisella rakkaalle sopivia lahjoja ja kierrellä etsimässä niitä kaupoista, joissa soi iloiset joululaulut.

Lahjojen paketoimisen lisäksi joulukorttien askartelu on rentouttavaa puuhaa. Kortteja askarrellessa mietin aina kenelle sopii minkäkinlainen kortti ja millaisella tekstillä varustettuna. Miusta kortti on vähän niinkuin antaisi etukäteisjoululahjan - ja onhan kortteja ihan mielettömän kiva saadakin, sillä niistä alkaa joulunodotus oikein kunnolla.

Joulu tuoksuu jouluruuille, kuuselle, lahjapaperille ja joulukukkasille. Tuoksu viimeistään virittää siihen tunnelmaan, että joulu on tullut.

Jouluna saa nauttia rakkaiden ihmisten seurasta ilman, että on pakko tehdä yhtään mitään muuta kuin vain olla.

Joulusauna lämpiää jo päivällä. Tämä on pienestä saakka ollut jotenkin erityistä, sillä olen kotikotona tottunut saunomaan joka päivä, mutta saunominen päivällä on jotain ainutlaatuista ja todella tunnelmallista.

Lapsena joulupukin kepin kilinä oli parasta, mitä jouluna saattoi kuulla. Nykyisin odotan enemmän jännityksellä sitä, mitä muut pitävät antamistani lahjoista - tietenkin on ihanaa myös saada lahjoja, mutta jotenkin sitä toivoo, että itse olisi onnistunut myös antamaan rakkailleen mieluisia lahjoja.

Jouluherkkujen suunnittelu on ihanaa puuhaa; mitä kaikkea sitä syödäänkään - ja miten kaikki ruuat saadaan mahdutettua jääkaappiin ja pakastimeen. Suunnitteluvaiheessa voi jo melkein maistaa kaikki ihanat jouluiset yhdistelmät, vaikka aineksetkin ovat vielä kaupassa.

Myös jouluaattoaamuna keitetty riisipuuro maistuu aina yhtä hyvälle. Olen todella innoissani, kun olen oppinut keittämään riisipuuroa höyrykattilassa, jossa se valmistuu vaivattomasti vahtimatta. Ennen joulua ajattelinkin teille jakaa tämän vinkkini riisipuuron keittämiseen, jotta tekin voitte nauttia huolettomasta aattoaamusta lehteä lukien ja kuusta koristellen riisipuuron tekeytyessä ihan itsestään.

Joulun ihanuus koostuu niin monista eri tekijöistä, että kaikkia on mahdotonta lähteä erottelemaan. Kokonaisuudessaan jouluna vallitseva tunnelma on se, mikä saa minut rakastamaan tätä juhlaa todella paljon. Ehkä kaikki se rakkauden, välittämisen ja rakkaiden ihmisten huomioiminen, mikä jouluun liittyy, on se asia, mistä mie tykkään kaikista eniten <3

Mikä on teidän mielestä parasta joulussa? Mikä on se ehdoton juttu, josta tiedätte, että joulu on jo ihan lähellä? :)

Mistä kaikkialta blogiani voit seurata?

Terveiset viltin alta. Minuun iski juuri sopivasti ennen joulua jonkinlainen flunssa, josta koitan kiireen vilkkaa päästä eroon, sillä paljon jouluvalmisteluja on vielä tekemättä - eikä se nyt pidemmän päälle ole erityisen hauskaa nököttää vain sisällä (etenkin, kun ulkona on hanget korkeat nietokset vielä hetken..). Tämän päivän pyhitän ainakin pelkästään huilaamiselle ja se onkin oivallinen aika päivitellä hieman blogia ja päästä pitkästä aikaa lukemaan rästiin jääneet postaukset.

Vaikka sosiaalinen media on läsnä koko ajan, jotenkin kännykällä ei jaksa lähteä selaamaan kaikkia blogeja, sillä kuvat latautuvat superhitaasti ja valitettavasti bloggerin lukuluettelokaan ei näytä miulle koskaan kännykällä kuin viisi viimeisintä postausta eri blogeista. Siksi onkin ihana välillä istahtaa koneella ja paneutua ihan kunnolla blogimaailmaan ja muihin nettisivuihin.

Osa teistä on saattanutkin huomata, että minun blogiani pystyy nykyisin seuraamaan useasta paikasta. Facebook-sivut perustin blogilleni alkusyksystä, joten Facebookiin päivittyvät myös kaikki uusimmat postaukseni ja myös ei-blogger-ihmiset pääsevät kommentoimaan ja lukemaan postauksiani sitä kautta. Olen kyllä tykännyt, että lukijakunta hieman laajenee siinä, kun blogille perustaa omat sivut.

Lisäksi kuulumisiani pystyy seurailemaan Instagramista, jonne päivittelen mielelläni kuvia arjesta ja juhlasta. Miulla oli aiemmin blogin sivupalkissa sellainen hieno Instagram-linkki, jossa näkyi myös kuvia, mutta jostain kumman syystä en onnistu siihen enää saamaan sitä. Voi olla, että vielä muutama tunti täytyy asian kanssa painiskella, niin ehkä se siitä vielä selkiintyy.

Blogit.fi ja Blogipolku ovat myös sivustoja, joiden kautta voi seurata blogini uusimpia päivityksiä. Kätevää on näiden sivujen automaattisuus, jolloin lähes reaaliajassa päivittyvät postaukset myös näiden sivustojen seuraajille. Näiden sivustojen kautta olen myös itse löytänyt uusia blogeja lukulistalleni, koska sivustojen avulla pystyy löytämään blogeja juuri niistä aihepiireistä, jotka kiinnostavat itseä.

Kaikki nämä sovellusten ja nettisivujen linkit löytyvät blogini ylälaidasta. Näitä klikkaamalla saat lisättyä blogini myös omille seuranta- ja tykkäyslistoille niin halutessasi.

Missä kaikkialla teidän blogianne voi seurata? Onko jokin sivusto ylitse muiden? :)

Käsikirjasta vinkkejä ruokavalioon

Kirjoittelin teille jo aiemmin miun uudesta treeniohjelmasta, jonka löysin itselleni treeniohjelma.org -sivuston kautta. Tutustuin sivustoon siis noin kuukausi sitten ja täytyy sanoa, että tämän kolmen viikon treenien jälkeen olen enemmän kuin tyytyväinen saliohjelma-ostokseeni. Jopa omaan silmään tuntuu siltä, että olen alkanut pikku hiljaa edistyä - kädet näyttävät ainakin lihaksikkaammalta kuin ennen ja takareisiinkin on tullut pientä muotoa. Pieniä askelia, joita muut tuskin huomaavat, mutta siitä se lähtee.

Ruokapuoli ei varsinaisesti ole mennyt ihan putkeen koko ajan, sillä houkutuksia ja "pakollisia herkuttelutilaisuuksia" on piisannut. "Pakollisia" herkkuhetkiä ovat tietenkin perheen kanssa vietetyt pikkujoulut, joka sunnuntaiset kahvittelut Mikon porukoiden luona sekä joulukalenterista joka aamu paljastuvat ihanat suklaapalat - nämä kuitenkin kuuluvat jokapäiväiseen ja -viikkoiseen elämään, enkä mie niistä aio luopua! Houkutuksia sen sijaan lojuu työpaikan ruokapöydällä, kun asiakkaat ilahduttavat työntekijöitä suklaarasioilla. Niin ja se työpaikan vieressä oleva leipomo... Sieltä saa salaattia! Olen sitä jo melkein joka päivä hakenutkin, mutta sieltä saa myös tosi hyviä pullia ja croisantteja.. Ja viereisestä S-Marketista saa vaikka mitä. Onneksi olen yleensä töissä paikassa, missä ei ole mitään houkutuksia lähimpään puoleen kilometriin!

Treeniohjelmien kaveriksi personal trainer Aleksi Hentilä on kirjoittanut Keventäjän käsikirjan, josta on tarkoitus olla hyötyä painonpudottajille ja treenaajille. Käsikirjan hinta on 19,90 ja summa tulee maksaa vain siinä tapauksessa, että kirjan ohjeilla saa tuloksia. Minä sain tilaisuuden tutustua Keventäjän käsikirjaan blogiyhteistyön merkeissä ja rehellisesti täytyy todeta, että kirja oli todella hyödyllinen ja raikkaalla tavalla kirjoitettu - ei siis sitä tavallista terveystiedonkirja materiaalia, vaan omakohtaisia kokemuksia, tosielämän esimerkkejä ja step-by-step -ohjeet painonhallintaan ja -pudotukseen.

Ravintopuolen teoriaosuus on pidetty napakkana, mutta informatiivisena. Pääpaino on kuitenkin käytännön esimerkeissä ja vinkeissä, joiden avulla jokainen voi suunnitella itselleen sopivan ruokavalion. Vaikka olen lukenut useita kirjoja sekä artikkeleita, joissa käsitellään ravintoa, painonhallintaa ja hyvinvointia, tulin todella iloiseksi siitä, ettei Hentilä kirjassaan jakanut neuvoja niinkään ammattilaisena vaan kanssatreenaajana. Paino-ongelmien kanssa painiskeleville on suuresti merkitystä sillä, lukeeko kirjassa "jos syöt pullan joka kerta kahvin kanssa, kertyy siitä liikakiloja" vai "jos syön pullan joka kerta kahvin kanssa, siitä kertyy vyötärölleni lisäkiloja" - tällöinhän olemme kirjoittajan kanssa samassa veneessä ja tiedämme, että niin myös hänelle käy.

Positiivinen yllätys oli myös, että kirjasta löytyi kaava, jolla oman päivittäisen energiankulutuksen pystyy laskemaan melko tarkasti. En ollut koskaan ajatellutkaan, että sen pystyisi laskemaan jokaiselle erikseen. Lopussa vielä loistavana bonuksena kirjan ostaneelle löytyy valmiiksi suunnitellut ruokavaliot! Ruokavaliot on jaettu eri kategorioihin sen mukaan, mikä on päivän arvioitu energiankulutus. Lisäksi samalle "kulutusalueelle" löytyy jopa kolme erilaista ruokavaliota, joten siinä riittää, mistä valita. Ainoa miinuspuoli itselleni näissä ruokavalioissa oli, että en käytä minkäänlaisia proteiinijauheita tai ravintolisiä, joten omaa sovellusta hieman kaivataan siltä osin.

En ole toistaiseksi kokeillut vielä näitä ruokavalioita, sillä löysin ne vasta muutama päivä sitten. Olen muutenkin vannoutunut "kotiruuan" puolesta puhuja - uskon, että tavallisella ruualla pärjätään merkittävän pitkälle. Kuitenkin nämä kirjasta löytyneet ohjeet mukailevat paljoltin kotiruokamaisuutta, joten en näe syytä, miksi en voisi niitä joskus kokeillakin!

Kokonaisuudessaan kirja oli oikein mukavaa luettavaa ja sieltä löytyi paljon uutta ja hyödyllistä tietoa. Suosittelen lämmöllä kirjaa jokaiselle, joka painii ruokavalio-ongelmien kanssa tai haluaa muuten vain perehtyä ruokavalioiden vaikutukseen arkipäiväisessä elämässä.

Noudatatteko te jonkinlaista ruokavaliota vai uskotteko ihan tavallisen ruuan voimaan? :)