SOCIAL MEDIA

lauantai 7. marraskuuta 2015

Superdieetin tuloksia vol. 1

En ole vielä paljoa höpötellytkään kuntokuurini tuloksista, joten on korkea aika jakaa tuntemuksiani superdieetistä myös teille. Ulkoisesti en juurikaan huomaa muutosta, mutta asioita on muuttunut pääni sisällä ja rautaa nousee huomattavan paljon enemmän kuin aiemmin! Lisäksi olo on virkeämpi, energisempi ja iloinen :)

Vaikka itse en huomaa ulkoisessa olemuksessani muutoksia, on todella kannustavaa, että muutama muu ihminen on huomannut jonkinlaista kiinteytymistä tai lihasten kasvua. Totta kai kehitykselle tulee sokeaksi, kun joka päivä katsoo itseään peilistä - ja ei, minua ei kyllä motivoi ne ennen ja jälkeen -kuvat, koska miusta näytän ihan samalta niissä huolimatta hikitreeneistä ja sauvakävelyistä. Ehkäpä niissäkin vielä jossain kohtaa huomaa eron, mutta kaikki ajan kanssa :)


Tärkeintä on kuitenkin, että olen huomannut kehitystä edes jollain saralla. Säännöllinen ruokailurytmi pitää minut hyvällä tuulella, pirteänä ja auttaa herkkuhimon hallinnassa. Ensimmäiseen kahteen viikkoon miun ei oikeastaan edes tehnyt mieli namuja, mutta tällä viikolla stressi, kiire ja jatkuva meneminen on aiheuttanut sen, että aterioita on jäänyt välistä sillä seurauksella, että iltapalalautaselta löytyi torstai-iltana nakkeja ja ranskanperunoita.. Mutta niin sen kuuluu ollakin, en minä halua nipottaa ruuasta vaan nauttia siitä!

Tiedän, ettei tunne- ja palkintosyöminen ole hyvästä, mutta silloin kun sen tiedostaa, se on miusta ihan okei. Tiesin ranskiksia popsiessani, että olin ostanut ne palkinnoksi rankasta viikosta selviytymiselle, mutta viikko oli oikeasti rankka ja miusta pikku palkinto kaikesta pakertamisesta ei ole huono juttu! Enhän tee sitä kuitenkaan joka viikko. Ja niin, nyt olen käymässä kotikotona ja olen hyvillä mielin rouskutellut sipsejä ja ostanut pussillisen irtokarkkeja - toisinaan syö herkkuja enemmän, mutta toisinaan myös treenaa enemmän, joten kohtuus kaikessa niin hyvä tulee.
 

 Salilla käyntiin olen tykästynyt ihan todella. Meidän sali on ihanan pikkuinen ja siellä vallitsee treenaamisen ilmapiiri - ihmiset hikoilevat laitteissa eivätkä napsi selfieitä käsipainot käsissään. Lisäksi sieltä löytyy mukavia ihmisiä, jotka opastavat kinkkisissä tilanteissa (kuten silloin, kun selkälihaslaitteessa on ollut kolme metrinen treenaaja eikä tälläinen pätkä pysty siinä mitään tekemään ennen kuin sitä jotenkin raa'alla voimalla saadaan uudelleen mitoitettua..) ja juttelevat mukavia :)


Muistan, kuinka ensimmäisillä kerroilla en saanut salilla 37 kiloista kyykkäämiskelkkaa edes liikkumaan ja viime kerralla sillä meni kunnon sarjat niin että heilahti! Tai kuinka sarjojen tekeminen penkissä tuntui maailman kaukaisimmalta asialta ja edellisenä käsipäivänä sain iskeä tankoon jo 10 kiloa lisäpainoa! Voi sitä riemun tunnetta, kun huomaa kehittyneensä, vaikka tuntuu, että mitään ei ole tapahtunut. Aluksi en edes kirjannut käyttämiäni painoja ylös, mutta onneksi aloin sitä myöhemmin harrastamaan, sillä on hieno nähdä kehitys ihan lukuina paperillakin - suosittelen lämmöllä muillekin, vaikka aluksi tuntuisikin hassulta kirjoittaa niitä minipainomääriä ylös.


Olen myös onnellinen, etten ostanut Jutan Superdieettiä, sillä miusta tuntuu, että tällainen omatahtisuus ja kohtuullisuus sopii miulle paljon paremmin kuin grammalleen mitatut ruoka-annokset. Tällaisella tavalla pystyn elämään joka päivä, mutta ei kukaan pysty elämään Superdieetin ruokavalioilla koko elämäänsä - ja miksi pitäisikään, sillä ruuasta, liikunnasta ja elämästä kuuluu nauttia. Ja tähän loppuun vielä, tiedättekö mikä on ehkä kaikista parasta; se, että oikeasti lähden innoissani salille ja lenkille, kun ennen se oli enemmän sellaista "no jos on pakko" tyylistä. Salistakin on tullut harrastus, jonka parissa viihdyn useaan otteeseen viikon mittaan! :)

Onko muita, jotka ovat huomanneet kehitystä sisäisesti, vaikka ulkoisesti kaikki näyttäisikin samalta? Oletteko itse enemmän tarkan gramman syöjiä vai kohtuumussuttajia?

 

12 kommenttia :

  1. Heippa! Mulla oli blogissa kysymypostaus, jossa esitit kysymyksen. Oon nyt tehnyt vastauspostauksen, joten kurkkaahan jos kiinnostaa! :-)

    http://palmujenmaassa.blogspot.fi/2015/11/kysymyspostauksen-vastaukset.html

    VastaaPoista
  2. Mä olen vissiin jo neljä vuotta kirjannut ylös syömisiäni. Välissä on ollut kesä-/syys-/joululomapausseja, mutta noin niinkuin periaattessa koko ajan. Samaan taulukkoon tulee liikunta ja taulukko laskee ollaanko plussalla vai miinuksella ruoka-liikunta-tasapainossa. Minulle se on ainakin toiminut siinä kohtaa, kun mietit ottaisko telkkaria katsellessa jätskin ja taulukko kertoo että syöty on jo tän viikon aikana aikalailla... Mitään en ole jättänyt pois, herkkuja saa syödä, kunhan ne sitten kanssa liikkuu pois!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuulostaa aika hyvältä ja toimivalta ratkaisulta! Toimiiko tuo siun kirjaus ihan kynä-paperi -menetelmällä vai tietokoneella? Itse kokeilin nimittäin kirjata syömisiäni ylös muutamia viikkoja, mutta homma kaatui aina siihen, että unohdin kirjata osan ruuista ja sitten en enää myöhemmin muistanut, mitä söin.. Ehkä se tosin auttaisi välttämään napostelua, kun ei jaksaisi joka kerta kaivaa kirjaa esiin :D

      Ja hienoa, että lukijoistakin löytyy "kohtuukäyttäjiä", koska totaalikieltäytyminen tuntuu olevan nykyään niin kovin yleistä!

      Poista
    2. Tietokoneelle tein exceliin sellaisen taulukon, mihin merkkailen. Moni ihmettelee, et miten muistat syömiset, mutta mä nauran, että olen muuttumattomuutta rakastava vaaka, joka syö käytännössä joka päivä samat ruoat. :D

      Poista
    3. No toihan kuulostaa tosi kätevältä! :D se selkeesti sopii siulle! :)

      Poista
  3. Olipas kiva lukea siun mietteitä tästä asiasta! :) Omalle peilikuvalleen tahtoo todellakin tulla sokeaksi, mutta onhan se aina ilo kuulla jos muut ovat huomanneet jotain kehitystä! Olen vähän samanlainen, että kiireen ja stressin keskellä tulee helposti "palkittua" itsensä jollain herkuilla, mutta en jaksa tuntea siitäkään enää huonoa omaatuntoa, sillä aivan turha kieltää itseltään kaikkea :) Ihania kuvia muuten siusta! ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sie oot niin ihana ja aito ihminen, ja nää siun kommentit piristää ihan tosi paljon päivääni! :) ja kiitos paljon! ♡

      Miustakin palkitseminen on ihan okei, kunhan ei ala palkitsemaan itseään ihan kaikesta tiskikoneen tyhjennyksestä lähtien! Elämästä kuuluu nauttia! :)

      Poista
  4. Mahtavaa! Mun mielestä oot täysin oikeilla jäljillä mitä tulee syömiseen. Jonkun toisen tekemä dieetti/ruokavalio voi toimia hyvällä tuurilla sen ajan että saa pudotettua painoa, mutta pysyvästi se harvoin kenenkään elämäntapoja muuttaa. Monesti kun ne ruuat on niitä samoja joita pyöritetään päivästä toiseen, ja siihen kyllä on helppo kyllästyä. Parhaimmillaan ammattilaisen tekemä ruokavalio opettaa hyvää runkoa ruokailulle; säännöllisyys, kasviksien tärkeys ja muutenkni riitävä määrä proteiinia, hiilaria ja rasvaa. Suuremmat muutokset tapahtuu yleensä pikkuhiljaa arjessa opetellen uusia elämäntapoja. Ne on niitä hitaita, mutta pysyviä muutoksia :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos mukavasta kommentistasi! :) Olen aivan samaa mieltä, että ammattilaisten laatimista ruokavalioista voi saada hyvän pohjan omalle ruokailulleen ja siitä saa tärkeitä tietoja omaan käyttöön. Kuitenkaan en jaksaisi puputtaa samaa ruokaa päivästä toiseen ja on niin ihanaa välillä kokeilla kaikkia ihan uusiakin herkkuja! :)

      Poista
  5. Olipa kiva lukea vaihteeks treenaamiseen liittyvä postaus! Ois kiva jos kirjoittaisit enemmänkin. :) Itse olen ihan älyttömän huono herkkuista kieltäytyjä. Voisin takoa salilla vaikka koko päivän, kunhan saan herkutella rauhassa. :D Ongelma onkin itselläni juurikin keittiön puolella ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, mukavaa, että treeniportauksille löytyy lukijoita! :) Ehdottomasti tulen kirjoittelemaan niitä myös jatkossa :)

      Ja ongelmasi herkuista kieltäytymisessä kuulostaa niiiiin tutulta! On tosi haastavaa sanoa "ei", koska eihän se yksi juttu nyt haittaa? Ja miusta tuntuu myös, että huhkin kovasti salilla ja lenkillä ja mitä sitten tapahtuu; mussutan jotain herkkua ja saan kaikki kulutetut kalorit takaisin :D Onneksi pikku hiljaa kehityn kieltäytymisessäkin ;)

      Poista

Kiitos kommentistasi! :)